Vaaliteemani

33% Tampereen matkoista tehdään kävellen.

• Kävely ei aiheuta melu- tai turvallisuushaittaa kanssaihmisille
• Kävely ei vaadi kallista infraa
• Kävely on ympäristöystävällistä
• Kävely on erinomaista arkiliikuntaa.

Kyseessä on siis erittäin kannatettava liikkumistapa, joka pääosin unohdettiin 60-00 luvun kaupunkisuunnittelussa. Järkevä kaavoitus tukee kävelevää elämäntapaa, sillä määränpäät ovat lähempänä.

2021 tehdyn UKK-instituutin tutkimuksen mukaan 40 % Suomen 5-8 luokkalaisista on niin huonossa kunnossa, että se vaikeuttaa arjessa jaksamista. Tämä on huono asia niin yksilöiden kuin tulevaisuuden kansantaloudenkin kannalta.

Yksi syy on epäilemättä täysin moottoriliikenteeseen perustuva istumakaupunki, jota on rakennettu 60-luvulta eteenpäin. Onneksi suunta on kääntymässä, ja itse tuen tätä vahvasti.

8% Tampereen matkoista tehdään pyöräillen. Pyöräliikenne korostuu etenkin työ- ja opiskelumatkoilla. Pyöräilevät toivat henkilöä kohden eniten rahaa keskustaan vuonna 2024. Kokonaisliikevaihdosta pyöräilijät toivat 10% Lähde.

Pyöräliikenne kärsii kaikista kulkumuodoista eniten 60-00 -luvun kaupunkisuunnittelun ideologiasta: "Amerikassa näkee pyöriä vaan lasten leikkikaluina, eivätkä muodosta mitään liikennekysymystä." totesi Turun asemakaava-arkkitehti 60-luvun lopulla kirjassaan.

Tampereella ei mennyt aikanaan sen paremmin, mutta Oulussa tajuttiin tehdä myös pyöräreittejä. Tästä syystä joka viides matka tehdään Oulussa pyörällä. Tämä on hyvä tavoite myös Tampereelle.

Väylät ovat olleet kapeaa tilkkutäkkiä, mutta hyvää kehitystä on tullut viime vuosina niin reittien sujuvuudessa, mitoituksessa kuin talvikunnossapidossakin. Olen ollut vaikuttamassa tähän kehitykseen Tampereen Polkupyöräilijät Ry:n hallituksessa.

Työtä on silti tehtävänä. Jokainen reitti menee poliittisen myllyn läpi yhdyskuntalautakunnassa. Reittien mitoitus, lumitilat ja sujuvuus ovat edelleen väännön takana. Tässä tarvitaan pyöräilijöiden näkökulmaa.

Autoilua ei tule rajoittaa rajoittamisen ilosta - sille tulee olla aina syy. On kuitenkin fakta, että liika autokeskeisyys tekee monista asuinalueista ikäviä. Betonikansi tai asfalttikenttä pihana on ankeaa elinympäristöä. Henkilöautoilulle priorisoidut korttelikadut tai asuinkadut ovat monesti kävellen ja pyörällä kulkeville turvattomia, epäsujuvia sekä ankeita.

Tampereen keskustassa käydään töissä laajalta alueelta. Täytyy pitää huoli, että parkkihalleissa on tilaa. On myös tärkää panostaa keskustan kehän, ja etenkin Ratapihankadun toimivuuteen. Nykyisellään Ratapihankatu toimii heikosti, ja tämän vuoksi läpiajo ohjautuu kortteliväylille joissa siitä on haittaa viihtyvyydelle, turvallisuudelle sekä keskustan elinvoimalle.

Keskustan elinvoima ja autoilu

Olen kirjoittanut keskustan elinvoimasta tilasto- tutkimus- ja faktapohjalta mm. Tässä, tässä, tässä, tässä, tässä, tässä, tässä ja tässä kirjoituksessa. Itse asiassa se on itselleni sydämen asia.

Reaalimaailman kokemukset kerrasta toiseen osoittavat, että taloudellisesti vahva kaupunkikeskusta syntyy viihtyisyydellä, elämyksellisyydellä ja turvallisuudella. Tästä syystä parkkeeraus pitää keskitää maan alle, ja monia keskustan katuja pitää rauhoittaa henkilöautoliikenteeltä. Viihtyisän, elämyksellisen ja turvallisen keskustan yhtälöön sopii huonosti jatkuva läpiajo ja kadunvarsiparkkiralli.

Oman mausteensa tuo logistiikka ja talvikunnossapito: Miten kuljetat tavaraa tai teet talvikunnossapitoa kadulla jonka molemmilla puolilla on kadunvarsiparkit? Vaikeaa on. Tiedän tämän, sillä olen ennen IT-arkkitehdin uraani ollut kuorma-autokuski ja olen myös tehnyt talvikunnossapitoa työkseni. Nykyvaltuuston puheita kuunnellessa tuntuu että näitä realiteetteja ei ymmärretä. Olen kirjoittanut aiheesta tässä

Pysäköinti

Nykyvaltuusto on Vasemmistosta Kokoomukseen suosinut asuintaloihin betonipihoja joiden alla on parkkeeraus. Betonipihan alla olevan parkkiruudun rakentaminen maksaa 60 000 € ruutua kohden (RakLi). Tämä on väärin, sillä se nostaa asumisen hintaa, ja ohjaa liikenteen asuinalueiden sisälle. Olen kirjoittanut aiheesta tässä

Talojen pihat ovat paremmassa käytössä puutarhoina ja leikkipaikkoina, kuin pysäköintialueina. Asuinalueiden reunalla oleva parkkitalo on viihtyvyyden ja kokonaistaloudellisuuden kannalta monesti paras ratkaisu. Se on edullisehko, mahdollistaa puutarha- ja leikkipihat, ja vähentää liikennettä asuinalueilla.

Puskiaisten oikaisu

Puskiaisten oikaisua en kannata, mutta Sääksjärven alueella nykyistä moottoritietä on tarve kehittää. Väylä on tärkeä osa valtakunnallista logistiikkaverkostoa. Maankäyttö on onneksi järkevöittynyt viime vuosikymmeninä. Kaupunkiseudun kasvu keskittyy ruuhkautumattomien joukkoliikenneyhteyksien ympärille, eikä tälläisiä lähimetsät pilkkovia verovaroja nieleviä hankkeita tarvita. Puskiaisesta puhuttaessa täytyy ymmärtää, että moottoritie on vain alku. Tämän jälkeen metsä kaadetaan teollisuus- ja asuinalueille. Nämä alueet on ehdottoman tärkeitä, mutta näille löytyy tilaa järkevämmin suunnittelemalla muualtakin.

Tiesitkö, että 86 % tamperelaisista suhtautuu ratikkaan positiivisesti? Vuonna 2023 Tampereen ratikka rikkoi odotuksia niin asiakastyytyväisyydellä (4.5/5) kuin matkustajamäärilläänkin (40 000 matkaa / vrk).

Ratikka on siis paitsi tehokas, myös pidetty osa tamperelaista arkea. Raitiotien rakentaminen on ollut investointi tulevaisuuteen, joka on jo nyt tuottanut tulosta.

Tampereen seutu kasvoi viime vuonna 7300 asukkaalla. Jotta kasvu ei tee Tampereesta meluisaa ja ruuhkaista liikennehaitta-aluetta, kasvun pitää tukeutua tehokkaaseen liikenteeseen eli raitiotiehen. Ruuhkaratikassa on 250 ihmistä. Voit kuvitella samat ihmiset henkilöautoissa: Jono yltäisi Rautatieasemalta Pyynikin uimahallille. (Työmatkaliikenteen keskiarvo on 1.2 hlö/auto.)

Raitiotietä laajennettaessa ei tule toistaa Helsingin virheitä ruuhkassa matelevien ja valoissa kököttävien hidasratikkojen kanssa. Liikennevaloetuuksissa on järkeä: Ratikka ohittaa risteyksen verrattain nopeasti, ja kuljettaa ylivoimaisen suuren määrän asukkaita.

Bussiliikenne on tärkeä osa joukkoliikennejärjestelmää. Se on joustava ja kustannustehokas tapa järjestää joukkoliikenne alueilla, joilla matkustajamäärät eivät riitä ratikan rakentamiseen.

Bussit ovat erityisen käytettyjä matkoilla lähiöistä keskustaan. Samaten ne ovat tärkeitä liikkumisen vapauden mahdollistajia monelle.

Tampereen seudun joukkoliikenteen asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla. Tämä on seurausta pitkäjänteisestä kehitystyöstä, jossa on panostettu niin kaluston laatuun, vuoroväleihin kuin liikenteen luotettavuuteenkin.

Sähköpotkulaudat ovat kätevä tapa liikkua lyhyitä matkoja, mutta niiden käyttöön liittyy myös suuria haasteita.

Ennen kaikkea jalankulkijat ovat kärsineet jalkakäytävillä ajamisesta, sekä niille parkkeeraamisesta.

Hyviäkin puolia toki on. Sähköpotkulaudat täydentävät joukkoliikennettä "viimeisen kilometrin" osalta, ja ovat monelle nopea tapa liikkua lyhyitä pyrähdyksiä.

Ennen kaikkea sähköpotkulaudat ovat olleet indikaattori pyöräliikenneverkoston puuttellisuudesta, ja siitä että vanhanaikaiset leveät ajoradat eivät sovi mikroliikkumiselle, sillä ne koetaan pelottaviksi. Tämä on johtanut jalkakäytävällä ajamiseen.

Kaupungin tulee ohjata sähköpotkulautojen käyttöä siten, että niistä on mahdollisimman paljon hyötyä ja mahdollisimman vähän haittaa:

Tampereella on paljon vanhoja puutarhapihoja, joissa on vehreyttä, leikkipaikkoja ja oleskelualueita. Nämä pihat ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja, ja ne tekevät asumisesta viihtyisää ja ihmisläheistä myös keskustassa ja sen läheisyydessä.

Valitettavasti monissa taloissa pihat ovat usein pelkkää asfalttia ja parkkipaikkoja, tai vaihtoehtoisesti betonikansia.

Tämä johtuu siitä, että suunnitelmataloudelliset parkkipaikkanormit vaativat paljon tilaa autoille. Samaten taloyhtiöiden jaetut parkkiratkaisut eivät olleet muodissa aiempina vuosikymmeninä. Auton läheisyys arvotettiin tärkeämmäksi kuin ihmisarvoinen sisäpiha kerrostaloalueilla.

Kun kaupungin kadut ja pihat olivat pääasiassa liikennehaitta-aluetta, ei ihme että keskiluokka pakeni kehyskuntiin 2000-luvulla sankoin joukoin. Kehitystä kutsutaan Nurmijärvi-ilmiöksi.

Parkkipaikkojen siirtäminen keskustassa keskitetysti maan alle tai lähiöissä parkkitaloihin vapauttaa tilaa puutarhapihoille ja leikkipaikoille. Tämä on tärkeää, sillä vehreät pihat:

• Viilentävät kaupunkia helteillä
• Imeyttävät hulevesiä
• Lisäävät luonnon monimuotoisuutta
• Tarjoavat paikkoja oleskeluun ja leikkiin
• Tekevät kaupungista viihtyisämmän

Turvallisuus on yksi tärkeimmistä asumisen laatutekijöistä. Tampere on turvallinen kaupunki, mutta turvallisuuden eteen on tehtävä jatkuvasti töitä.

Turvallisuus syntyy monista tekijöistä:

• Valaistus ja näkyvyys
• Liikenneturvallisuus
• Sosiaalinen kontrolli - ihmiset näkevät ja kuulevat mitä ympärillä tapahtuu
• Siisteys ja kunnossapito
• Yhteisöllisyys ja naapurusto

Turvallisuuden tunne on yhtä tärkeää kuin todellinen turvallisuus. Jos ympäristö tuntuu turvattomalta, ihmiset eivät käytä sitä. Tämä johtaa noidankehään, jossa turvattomuuden tunne lisääntyy entisestään.

Erityisen tärkeää on puuttua ajoissa asuinalueiden eriytymiseen. Jos jokin alue alkaa leimautua turvattomaksi, on tärkeää puuttua tilanteeseen nopeasti ja vahvasti.

Asumisen hinta on noussut Tampereella nopeasti. Tämä johtuu siitä, että kysyntä on kasvanut tarjontaa nopeammin. Tampere kasvaa 5000 asukkaalla vuodessa, ja Tampereen sisällä muutetaan vuosittain 35 000 kertaa.

Asumisen hinta vaikuttaa suoraan ihmisten elämänlaatuun ja mahdollisuuksiin. Jos asuminen on liian kallista:

• Nuoret eivät pääse itsenäistymään
• Perheet joutuvat asumaan ahtaasti
• Vanhukset eivät pysty muuttamaan esteettömiin asuntoihin
• Työvoiman liikkuvuus heikkenee
• Eriarvoisuus kasvaa

Asumisen hintaa voidaan hillitä:

• Rakentamalla riittävästi asuntoja
• Varmistamalla että kaavoitus on joustavaa ja nopeaa
• Kehittämällä joukkoliikennettä ja pyöräilyä, jolloin asuminen on mahdollista laajemmalla alueella, kun liikenne ja parkkeeraus ei tarvitse niin paljoa tilaa ja aiheuta asuinkelvotonta ympäristöä
• Vähentämällä turhaa suunnitelmataloudellista sääntelyä, kuten parkkipaikkanormeja

50 luku. Kent julkaisi uuden terveystupakan asbestifiltterillä. Samaan aikaan kaupunkikehityksessä alkoi kehittymään yhtä hyviä ideoita.

Pyynikit, Punavuoret, Kalevat ja Töölöt alettiin näkemään vanhanaikaisina. Uusi uljas ideaali oli kaupunki, jossa kaupunki jaettiin vyöhykkeisiin. Asutus on hajautettu metsälähiöihin vajaan 10 kilometrin päähän keskustasta. Kontulasta, Multisillasta ja Varissuosta tuli uusi ideaali.

Vanhanaikaisten puutarhapihojen tekeminen loppui, ja tärkeämpää oli valaa piha asfaltilla parkkipaikoiksi. Moderni maailma vaati radikaaleja toimia.

Turun asemakaava-arkkitehtkin totesi 60-luvun lopulla: "Turun ja Tampereen liikekeskuksissa on vielä toistaiseksi huomattava määrä asuntoja, kouluja ja muita niissä myöhemmin tarpeettomia huoneistoja jotka pidemmälle kehittyneissä amerikkalaisissa oloissa ovat niistä hävinneet"

Tampereella yli-insinööri ei halunnut tehdä Pispalan valtatielle jalankululle ja pyöräilylle väylää, sillä "Moottoriliikenne tulee syrjäyttämään muun liikenteen" Tässä ideologiassa joka matka oli tarkoitus kulkea autolla.

Yksi asia kuitenkin unohtui: Autokaupunki on todella epäviihtyisä. Tästä johtuen keskiluokka on paennut kehyskuntiin. Kehitystä kutsutaan Nurmijärvi-ilmiöksi. Ilmiö oli vahvimmillaan 2005, ja on sittemmin laantunut kun keskuskaupunkeja on kehitetty ihmisystävällisemmäksi.

Paras keino viihtyisään, taloudellisesti järkevään ja ihmisen mittakaavaiseen kaupunkiin on vartin kaupunki:

Vartin kaupungissa asutus, palvelut ja työpaikat ovat lähellä toisiaan. Asuntosi lähellä saattaa olla kahviloita, kauppoja ja toimistoja. Saatat huomata, että sinulle avautuu vapaus kulkea yhä useampi matka kävellen tai pyörällä. Mukavasti, sillä etäisyydet ovat järkeviä, liikenne on turvallisempaa ja ympäristö viihtyisämpää ja hiljaisempaa.

Jossain vaiheessa saatat huomata, että tämä vapaus on vähentänyt autosi käyttöä. Saatat valita luopua autosta, ja ylijääneet rahat voit käyttää vaurastumiseen, paikallisyrittäjien palveluihin tai mihin ikinä valitsetkaan.

Asuinalueiden eriytyminen on vakava ongelma, joka voi johtaa negatiiviseen kierteeseen. Jos alue alkaa leimautua huonoksi, sinne muuttaa vain niitä joilla ei ole varaa muuhun. Tämä voi johtaa palveluiden heikkenemiseen, turvattomuuden lisääntymiseen ja alueen maineen huononemiseen entisestään.

Eriytymisen ehkäisemisessä tärkeintä on puuttua ongelmiin ajoissa ja vahvasti. Kun ensimmäiset merkit eriytymisestä havaitaan, on toimittava nopeasti:

• Asuntokantaa on monipuolistettava
• Joukkoliikennettä on kehitettävä ja monipuolistettava
• Alueen ylläpitoon ja siisteyteen on panostettava
• Turvallisuutta ja sen kokemusta on parannettava viihtyisällä valaistuksella ja valvonnalla
• Yhteisöllisyyttä on tuettava tapahtumilla ja kohtaamispaikoilla
• Palveluita on kehitettävä ja monipuolistettava

Tampereella on onnistuttu välttämään pahimmat eriytymisen ongelmat, mutta työtä on jatkettava. Erityisen tärkeää on huolehtia, että uusista asuinalueista tulee monipuolisia ja että vanhojen alueiden kehittämiseen panostetaan riittävästi.

Melu on yksi merkittävimmistä elinympäristön laatua heikentävistä tekijöistä. Tampereella noin 40 000 asukasta altistuu yli 55 desibelin melulle. Tämä on merkittävä terveyshaitta.

Meluntorjunnan keinoja ovat:

• Kestäviin ja tehokkaisiin kulkutapoihin panostaminen
• Liikenteen rauhoittaminen: Nopeusrajoitukset ja läpiajon vähentäminen
• Meluesteet: Meluvallit ja -aidat suojaavat asutusta
• Umpikorttelit vehreillä, suojaisilla sisäpihoilla: Kun makuuhuone on vehreälle sisäpihalle ja parkkeeraus on sisäpihan sijaan parkkitalossa, voikin yhtäkkiä nukkua ikkuna auki vaikka kerrostalo olisikin iso
• Joukkoliikenteen sähköistäminen

Meluntorjunta on tärkeää myös talouden kannalta. Melu vähentää asuntojen arvoa ja heikentää alueiden vetovoimaa. Meluntorjunta on siis investointi, joka maksaa itsensä takaisin.

Vetovoima syntyy perusasioista. Kaupungin on oltava turvallinen, viihtyisä ja toimiva. Kaupungin on oltava paikka, jossa ihmiset haluavat asua ja yrittää.

Vetovoiman perusta on:

• Toimiva arki: Palvelut, liikenne ja asuminen toimivat sujuvasti
• Turvallisuus: Kaupunki on turvallinen kaikille
• Viihtyisyys: Kaupunki on kaunis ja miellyttävä
• Yhteisöllisyys: Kaupungissa on helppo tutustua ihmisiin ja löytää oma paikkansa
• Mahdollisuudet: Kaupungissa on mahdollisuuksia kouluttautua, työllistyä ja yrittää

Pitovoima tarkoittaa kykyä pitää kiinni asukkaista ja yrityksistä. Se syntyy siitä, että kaupunki on hyvä paikka elää ja yrittää.

Pitovoiman perusta on:

• Kohtuuhintainen asuminen: Asumisen hinta ei karkaa käsistä
• Monipuoliset työmahdollisuudet: Kaupungissa on töitä eri aloilla
• Hyvät koulut: Lapsille on tarjolla laadukasta opetusta
• Harrastusmahdollisuudet: Vapaa-ajalle on tekemistä
• Yhteisöt: Kaupungissa on helppo löytää samanhenkisiä ihmisiä

Lumovoima on sitä, että kaupunki herättää tunteita ja kiinnostusta. Se on kaupungin kykyä luoda tarinoita ja merkityksiä.

Lumovoiman perusta on:

• Omaleimaisuus: Kaupungilla on oma identiteetti ja tarina
• Kulttuuri: Kaupungissa on elävä kulttuurielämä
• Historia: Kaupungin historia on näkyvissä ja sitä arvostetaan
• Tapahtumat: Kaupungissa tapahtuu kiinnostavia asioita
• Yllätyksellisyys: Kaupunki tarjoaa löytämisen iloa

Keskusta on kaupungin sydän. Sen on oltava elävä ja viihtyisä paikka, jonne ihmiset haluavat tulla.

Elävän keskustan perusta on:

• Monipuolisuus: Keskustassa on asumista, palveluita ja työpaikkoja
• Saavutettavuus: Keskustaan on helppo tulla kaikilla kulkumuodoilla
• Viihtyisyys: Keskusta on kaunis ja miellyttävä
• Turvallisuus: Keskusta on turvallinen kaikille
• Elävyys: Keskustassa on elämää ympäri vuorokauden

Liike-elämä tuo kaupunkiin työpaikkoja, verotuloja ja elinvoimaa. Kaupungin on oltava houkutteleva paikka yrittää.

Elinvoimaisen liike-elämän perusta on:

• Osaava työvoima: Kaupungissa on koulutettua työvoimaa
• Toimiva infrastruktuuri: Liikenne ja tietoliikenne toimivat
• Kohtuulliset kustannukset: Toimitilat ja asuminen ovat kohtuuhintaisia
• Hyvä yhteistyö: Kaupunki ja yritykset tekevät yhteistyötä
• Innovaatioympäristö: Kaupungissa on tutkimusta ja kehitystä

Koulutus on kaupungin elinvoiman perusta. Tampere on suuri opiskelijakaupunki, ja tämä on valtava voimavara.

Koulutuksen merkitys kaupungille:

• Osaaminen: Koulutus tuottaa osaavaa työvoimaa yrityksille
• Innovaatiot: Korkeakoulut tuottavat uusia innovaatioita ja yrityksiä
• Nuoret: Opiskelijat tuovat kaupunkiin nuorta energiaa ja uusia ajatuksia
• Kansainvälisyys: Koulutus houkuttelee kansainvälisiä osaajia
• Kulttuuri: Opiskelijat elävöittävät kaupungin kulttuurielämää

Kaupungin on huolehdittava, että:

• Opiskelijoille on kohtuuhintaisia asuntoja
• Kampukset ovat hyvin saavutettavissa
• Opiskelijoiden ääni kuuluu kaupungin kehittämisessä
• Valmistuneet jäävät kaupunkiin töihin
• Yritykset ja korkeakoulut tekevät tiivistä yhteistyötä