Artikkelin otsikko on villi, mutta totuudenmukainen. Miten Tampereen keskustaa kehitetään seuraavat 20 vuotta? Tähän kysymykseen vastaa meneillään oleva Tampereen keskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Edustin Urbaani Tampere ry:tä suunnitelman sidosryhmätyöpajassa. Suunnitelma valmistuu vuoden loppuun mennessä, ja voit seurata etenemistä Tampereen kaupungin verkkosivuilla

Koostin suunnitelman nykytilan teille luettavaksi

Aloitetaan henkilöautoiluhankkeista.

• Hämpin parkkia laajennetaan 500 autopaikalla tulevan Asemakeskuksen alle
• Tunneli Viinikankadulta Hämpin parkkiin.
• Kunkun parkista toteutetaan ensivaiheessa 500 paikan light-versio.
• Kunkun parkkiin ajetaan Kuninkaankadulta, ja parkkiluolan liikenne kulkee läntisen keskustan korttelirakenteen sisällä.
• Hämpin- ja kunkun parkin välille ajoyhteys
• Hämpin parkkia laajennetaan Tullin alueelle 500 autopaikalla
• Kunkun parkkia laajennetaan Kuninkaankadun alle 500 autopaikalla
• Rantatunnelista lähtevä tunneleiden verkosto Kunkun parkkiin, Frenckelliin
• Amurintunneli
• Viinikasta suora tunneli kosken ali Läntisen keskustan Kunkun parkkiin

Henkilöautojen tunneli- ja luolaverkostoon satojen miljoonien, ellei miljardiluokan investoinnit. Kunnianhimosta siis täydet 5/5. Veronmaksajaa voi huimata, ja tämän myötä odotukset kävelykeskustan kehittämisestä ovat hyvin korkealla.

Henkilöautoilun muutokset kaduilla

• Kadunvarsiparkkeeraus säilyy joka kadulla, mutta vähenee määrällisesti
• Hämeenkatua ei voi ylittää Näsilinnankadulta. Korvaava väylä toisella puolella korttelia
• Hämeenkatua ei voi ylittää Pellavetehtaankadulta. Korvaava väylä kolmen korttelin etäisyydellä
• Aleksanterinkatu saatetaan sulkea muulta kun pelastusliikenteeltä. Korvaava väylä kahden korttelin etäisyydellä
• Aleksis Kiven katu Laukontorin edestä muuttuu kävelykaduksi. Korvaava väylä korttelin toisella puolella.
• Kuninkaankadun kävelykatu saattaa avautua henkilöautoliikenteelle
• Jo aiemmin päätetty Tuomiokirkonkadun kävelykatu saattaa muuttua moottoriliikennekaduksi

Suunnitelmissa huomaa muista Euroopan kaupungeista tuttua traffic circulation plan -ajattelua. Keskusta jaetaan neljään vyöhykkeeseen, ja vyöhykkeestä toiseen siirrytään keskustan autoliikenteelle priorisoidun kehän kautta. Ajatus on Eurooppalaisissa kaupungeissa toimivaksi todettu tapa rauhoittaa keskustan katuja läpiajoliikenteeltä. Ajatuksena on, että keskustaan saavutaan sujuvasti kehältä, kun taas keskustan sisällä kuljetaan muilla keinoilla kun autolla. Tämä on ollut kantava ajatus myös Tampereella koko viime vuosikymmenen, mutta poliittinen ohjaus on estänyt suunnitelman täytäntöönpanoa.

Henkilöautot ajaisivat ja parkkeeraisivat kokolailla siellä missä nytkin. Kuninkaankatu, ja Tuomiokirkonkadun tuleva kävelykatuosuus saattavat muuttua moottoriliikennekaduiksi. Läpiajo Hämeenkadun yli poistuisi monin osin, kuten Itsenäisyydenkadulla.

Kävelyn muutokset:

• Kuninkaankatu, ja mahdollisesti myös Tuomiokirkonkadun jo päätetty kävelykatu avautuvat moottoriliikenteelle.
• Keskustan kaduista tehdään kävelypainotteisia katuja, eli moottoriliikennekatuja leveähköillä jalkakäytävillä, katuvihreällä ja parkkipaikoilla.
• Tietyissä tilanteissa myös pihakatu, eli shared space parkkipaikoilla ja katuvihreällä on mahdollinen.
• Keskustan autoliikenteelle priorisoitu kehä siirtyy Rautatienkadulta Ratapihankadulle
• Kuninkaankadun kävelykatu saattaa poistua ja muuttua pyöräkaduksi moottoriliikenteellä
• Tuomiokirkonkadun jo päätetty kävelykadun jatke saattaa muuttua kävelypainotteiseksi moottoriliikennekaduksi, joka Areenan tapahtumien aikaan suljetaan moottoriliikenteeltä
• Aleksis Kiven kadusta tehdään kävelykatu korttelin matkalle Laukontorille
• Puutarhakatua, joka on osa pyöräilyn seudullista pääreittiä, kehitetään pyöräilyn ja viihtyisyyden näkökulmasta, säilyttäen moottoriliikenne
• Hallituskatu mahdollista toteuttaa “viherkatuna”, eli moottoriliikennekatuna jossa on tavanomaista enemmän katuvihreää ja hyvät kävelyn olosuhteet
• Aleksanterinkadulla mahdollisuus poistaa muu moottoriliikenne pelastusajoa lukuunottamatta.
• Kyttälän hiljaisin katu, Pellavatehtaankatu katkaistaan moottoriliikenteeltä Hämeenkadun risteyksessä. Moottoriliikenne ohjautuu Verkatehtaankadulle, jossa kävelyä on n. 10x määrä Pellavatehtaankatuun verrattuna
• Verkatehtaankadulle busiiliikennettä Areenan katusulkujen aikana

Suunnitelman vaiheistus

Satunnaisia huomioita

Yksinkertaistaen voisi sanoa, että keskustan kaduista ollaan tekemässä Kyttälänkatuja, eli moottoriliikenteen katuja leveämmillä jalkakäytävillä, parkkipaikoilla ja katuvihreällä. Erilainen liiketoiminta vaatii erilaista ympäristöä, jota ei nyt juurikaan mahdollisteta. Ravintolat hyötyvät kävelykaduista, kun taas erikoiskauppa hyötyy moottoriliikennekadusta. Vaihtelu olisi hyväksi keskustan elämyksellisyydelle ja vetovoimalle, joka asiantuntijoiden mukaan on nousemassa keskustojen pääkilpailuvaltiksi kauppakeskuksiin nähden.

Selkeitä kävelyalueita ei välttämättä muodostu, vaikkakin Aleksanterinkatu - Tuomiokirkonkatu välillä tämä mahdollisuus on. Mikäli Aleksanterinkatu pyhitetään pelastusliikenteelle ja Tuomiokirkonkadun kävelykatusuunnitelmia ei poisteta. Tämä on kuitenkin tässä vaiheessa avoinna oleva kysymys, sillä Tuomiokirkonkadun kävelykadun jatke on vasaran alla, eikä Aleksanterinkadun kohtalosta ole tietoa.

Olemassaolevat ja jo päätetyt kävelykadut ovat vasaran alla, joskin Aleksis Kiven kadulle tulee korttelin verran uutta kävelykatua. Suomen kävelykaduilla kävelijämäärät ovat 50% - 200% verrokkeja suurempaa, liikevaihto 20% suurempaa, ja ne luovat luovat elämyksellistä ympäristöä, vetovoimaa ja lumovoimaa.

Koska Suomi on arktinen maa, uskon että katetut terassit tulevat olemaan tulevaisuudessa tärkeitä. Katettuja terasseja on jo nyt ympäri Suomen kävelykatuja - Rovaniemellä lasi-igluja, Helsingissä lasikatoksia. Tampereella katettuja terasseja on Plevnalla, Pyymäellä, Kuumalla ja Funky Woolla. Ehkä tulevaisuudessa talviset kävelykadut ovat Tampereen Joulutorin kaltaisia? Pieniä mökkejä, porontaljaa, vilttejä, soihtuja, valoja. Ravintoloitsijat ja myymälät voisivat laajentaa liiketoimintaansa kadulle. Kävelykatujen määrän mahdollisesti vähentyessä tämä kehitys saattaa saada kaupungissamme vastatuulta.

Keskustan kävellyimmälle sivukaduille ohjataan enemmän moottoriliikennettä (Verkatehtaankatu ja mahdollisesti Kuninkaankatu). Vähiten käveltyjä, epäviihtyisiä katuja katkaistaan moottoriliikenteeltä (Pellavatehtaankatu, Näsilinnankatu). Tämä kielii, että kävelyn määrillä ei liene ollut suurta painotusta liikenneverkkosuunnittelussa. Katujen katkaisu liittyy aiemmin mainittuun, muualta Euroopasta tunnettuun traffic circulation planiin, ja se on sinällään ymmärrettävä toimi. Kadun katkaisulla moottoriliikenteeltä on kuitenkin aina poliittinen hinta, ja minusta varsin ankea, sekä vähän kävelty Pellavatehtaankatu on katu jonka mielellään näkisi moottoriliikenteen läpiajokatuna, mikäli se mahdollistaa enemmän käveltyjen katujen kehittämisen kävelypainotteisemmiksi.

Kävelyn- ja viihtyisyyden edistämishankkeet ovat kytketty parkkiluola- ja tunnelihankkeisiin. Tämä viivästyttää erityisesti läntisen keskustan hankkeita. Läntinen keskusta kaipaisi kipeästi kehitystä. Onko näitä mahdollista irtikytkeä?

Sidosryhmätyöpaja

Ryhmälleni arvottiin käsittelyyn Puutarhakatu sekä Kyttälä. Niistä siis hieman pidemmin:

Puutarhakatu

Ryhmämme kannatti Puutarhakadulle pyöräkatua, joka erottaa pyöräliikenteen erinomaisesti jalankulkuliikenteestä, ja poistaa huoltoajon aiheuttamat ongelmat tälle pyöräilyn seudulliselle pääreitille. Pyöräkadussa mahdollistuu enemmän katuvihreää kuin muissa vaihtoehdoissa. Risteysalueet ja reitin jatkuvuus etenkin Hämeenpuistossa tulee huomioida. Katu oli minusta aidosti hieno ja toimivan näköinen pyöräkatuna. Pyöräliikenteen suurempi määrä moottoriliikenteeseen nähden takaa toivon mukaan ajorauhan. Urautuminen talvella täytyy estää kunnossapidolla. Katusuunnittelun tulee olla selkeästi moottoriliikenteen nopeuksia hillitsevä.

Kyttälä

Kyttälän liikenneverkkoon on suunniteltu pieniä viilauksia:

• Keskustan autoliikenteelle priorisoitu kehä siirtyy Rautatienkadulta Ratapihankadulle. Tämä mahdollistaa paremmat olosuhteet pyöräilylle ja kävelylle, säilyttäen autoliikenteen ja parkkeerauksen.
• Aleksanterinkatu saattaa muuttua pelastusliikenteen kaduksi. Tämä mahdollistaisi kadun vahvan kehittämisen viihtyisyyden näkökulmasta
• Tuomiokirkonkadun jo päätettyä kävelykatua ei välttämättä toteuteta. Se saatetaan toteuttaa moottoriliikenteen katuna joka suljetaan moottoriliikenteeltä Areenan tapahtumien aikana
• Pellavatehtaankatu katkaistaan moottoriliikenteeltä, ja Hatanpään valtatien henkilöautoliikenne ohjautuu Verkatehtaankadulle
• Bussiliikenne ohjataan Verkatehtaankadulle Areenan tapahtumien aikana

Aleksanterinkadun katkaisu henkilöautoliikenteeltä mahdollistaisi hienoa kaupunkiympäristöä ja helpottaisi Vuolteenkadun ja Hatanpään valtatien risteyksen ruuhkia. Tämä mahdollistaisi terassitilaa alueen ravintolakeskittymälle sekä mahdollistaisi Tuomiokirkonkadun kanssa Tampereen ensimmäisen vahvasti kävelypainotteisen alueen muodostumisen. Nähtäväksi jää, onko kadun katkaisu henkilöautoliikenteeltä poliittisesti mahdollista.

Olen esitellyt puolisen vuotta sitten Visio Kyttälän, jossa Eteläiseen Kyttälään on kaavailtu hyvin kävelypainotteista ympäristöä. Suunnitelman ytimessä on Verkatehtaankadu, joka on Tampereen kävellyin sivukatu, eivätkä jalkakäytävät riitä enää jalankululle ja ajoradalla kävellään jatkuvasti. Olinkin ihmeissäni Verkatehtaankadun moottoriliikenteellisen roolin kasvattamisesta. Verkatehtaankadusta muodostuu suunnitelmien myötä ainoa jatke Hatanpään Valtatielle henkilöautoliikenteen näkökulmasta. Myös bussit ohjataan Verkatehtaankadulle Hämeenkadun sijaan Areenan katusulkujen aikana. Onko tämä nyt juuri se katu, jolle moottoriliikennettä halutaan lisää?

Koska katu on keskustan kapein, täynnä liiketoimintaa ja kävelyä, muodostuu oikeita tilankäytöllisiä ongelmia. Katutilavaihtoehdoissa Verkatehtaankadulle on kaavailtu joko pihakatua, eli shared spacea tai perinteistä ajorata + jalkakäytävä -yhdistelmää. Perinteisessä jalkakäytävä + ajorata -yhdistelmässä jalkakäytävä levenee toiselta puolelta puoli metriä ja toiselta metrin. Jalkakäytäville asettuu istutuksia, terasseja, mainoskylttejä sekä huoltoajoa (huoltoajo tapahtuu nykyiselläänkin monin osin jalkakäytävältä). Ehdotetussa vaihtoehdossa jalkakäytävän leveys ei täytä edes minimiohjeita vilkkaasti kävellylle kadulle, eikä varsinkaan ole esteettömyyden erityistasoa. Jalkakäytävien leveydet olisivat 2.5m (0.5m levennys nykytilaan) ja 3m (1 m levennys nykytilaan). Verkatehaankadusta ei saa esteetöntä, saati ylipäätään kävelylle toimivaa perinteisellä jalkakäytävät + ajorata -tilanjaolla.

Vaihtoehdoksi jää pihakatu, eli shared space. Tilankäytöllisistä syistä se on mielestäni Verkatehtaankadulle ainoa vaihtoehto. Ongelmaksi muodostuu kadulle kaavailtu lisäliikenne. Shared space ei toimi hyvällä tahdolla, vaan se vaatii liikenteen rajoitusta. Tämä on todettu aiemmin Turussa https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009034243.html , vaikkakin kertaluokkaa leveämmällä kadulla. Verkatehtaankadulla kävelijöitä on huipputunnin aikaan yli 600, ja näillä kävelijämassoilla menestyksen eväät lienevät paremmat kuin Turussa. Hatanpään valtatien henkilöauto- ja bussiliikenteelle ajattelisi kuitenkin löytyvän parempia reittiä. Onko liikennejärjestelmää suunniteltu todella kävelyn näkökulmasta?

Otavalankadulla kävelijämäärät eivät ole yhtä suuria, mutta ja myös jaettu tila lienee myös tänne paras ratkaisu, sillä se mahdollistaa katutilan käyttöä alueen yrityksille. Ravintolan terassi Kyttälänkadulla Stockmannia vastapäätä todistaa, että kapea katu ajoradalla ja jalkakäytävillä lakkaa toimimasta siinä vaiheessa kun kadulle tulee terassi.

Loppusanat

Henkilöautolla keskustaan saapuville suunnitelmat ovat parasta mitä voi toivoa. Ei jää epäilyksen puolikastakaan, etteikö suunnitelma olisi henkilöautoilutunneleiden osalta absoluuttista parasta mitä rahalla saa. Helsingin moottoritieltä tullessa tunneliin ajetaan suoraan moottoritien päättyessä. Tunneli haarautuu, ja voit valita ajatko itäiseen tai läntiseen keskustaan Hämeenkadun alle. Rantatunnelista syöksytään tunneliin, joka myös haarautuu kahteen haaraan: Voit valita tuletko ulos Amurintunnelista asuinalueelle, ajatko Frenckelliin vaiko Hämeenkadun alle. Maan alla on parkkiluolien verkosto joita tunnelit yhdistävät. Kuninkaankatu, Tuomiokirkonkadun jo päätetty kävelykatuosuus mahdollisesti avataan / säilyvät henkilöautoille.

Mitä tulee kävelyn olosuhteiden ja katutilan kehittämiseen - kehitystä on, mutta laajuus jää nähtäväksi. Kävelykatuja saattaa poistua, useimmista kaduista tehdään Kyttälänkadun kaltaisia, ja katuvihreä lisääntyy. Kyttälänkatumainen linja lienee oikein sopiva läntisen keskustan leveille kaduille, kun leveys mahdollistaa kunnon jalkakäytävät ja katuvihreän. Läntistä keskustaa koettelee Kuninkaankadun kävelykadun mahdollinen poisto, ja Kunkun parkin sekä Amurintunnelin luoma lisäliikenne. Läpiajoa vähentää traffic circulation planin mahdollinen käyttöönotto. Eteläiseen Kyttälään on mahdollista tehdä pihakatuja, mutta moottoriliikenteen liikenneverkkosuunnitelmassa tätä ei ole huomioitu. Suunnitelmat jättävät kädenlämpöisen kuvan

Hankkeen ohessa tehdyissä kyselyissä ilmeni, että

• Kävelykeskustan kannatus oli suurta
• Kävelypainotteista keskustaa toivoneiden jakolinja kulki 40-vuotiaissa. Nuoremmissa sukupolvissa vahvaa kannatusta, vanhemmissa vastustusta

Suunnitelmien valmistuessa vuonna 2040 nykyiset kaksikymppiset ovat 40 vuotiaita, ja nelikymppiset 60 vuotiaita. Suunnitellaanko Tampereelle keskustaa tulevaisuuden sukupolvia ajatellen, vai yritetäänkö tehdä kädenlämpöistä kävelykeskustaa moottoriliikenteen ehdoilla? Maailmanluokan henkilöautopanostusten oheen tarvitaan minusta lisää rohkeutta myös maan päälle.

Suunnitelmassa on selkeä pohja, ja kääntämällä viisaria napsun kävely-ystävällisempään suuntaan niin läntisessä- kuin Itäisessäkin keskustassa, sitä voisi pitää hyvänä. Hyvä lähtökohta olisi kävellyimpien katujen aseman tunnustaminen liikenneverkossa, ja luonteeltaan erilaisten alueiden luominen.

Suunnitelmat ovat luonnosvaiheessa, ja voivat muuttua. Faktat ovat kuvissa, ja huomioita on yllä. Tee omat huomiosi, ja päätä mitä mieltä olet. Toivon että saamme keskustelua ja näkemyksiä asiasta.

Kyselyn keskustan katutiloista löydät täältä (Aktiivinen 21.9.–5.10.2023)

Keskustelua liikennejärjestelmäsuunnitelmasta Urbaani Tampere Ry:n FB-sivulla