Olet varmasti törmännyt kommentteihin, joiden mukaan Suomessa ei tule rakentaa kävelykatuja. Talvella on lunta ja märkää, eikä terassillakaan voi istua.

Piruilija yhdistäisi saman logiikan omakotitalojen pihoihin. Pihathan ovat turhia, kun nurmi on kuitenkin puolet vuodesta lumen peitossa, marraskuussa on pimeää ja vettäkin voi sataa.

Järkevä ihminen näkee että asia ei ole näin mustavalkoinen, oli kyse sitten kotipihoista tai kävelykaduista. Tilastojen valossa kävelykatu yhdistää hyvin viihtyvyyden ja taloudellisen vahvuuden.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että Suomen kävelykadut ovat talvisin alihyödynnettyjä.

Oppia parhaista

Ystäväni käveli Tampereen Hämeensiltaa. Vastaan käveli perhe. Lapset alkoivat hihkumaan, juoksivat ystäväni ohi ja perheen äiti totesi paksulla yhdysvaltalaisaksentilla "Now we're talking".

Perheen edessä avautui Tampereen Joulutori.

Joulutorimaisuus sopii hyväksi lähtökohdaksi kävelykaduille. Lämmintä valoa, havuja, olkia, porontaljaa, vilttejä. Olemme arktinen maa ja se kannattaa nähdä vahvuutena, ei heikkoutena.

Mikä tekee joulutorista niin miellyttävän paikan, että se pursuaa ihmisiä avautumisesta sulkeutumiseen?

Joulutorin menestystekijät

• Pieni mittakaava (kapeat kadut, sokkeloa, paljon nähtävää)
• Upea, pehmeä valaistus
• Kaupallinen tiiviys
• Kasvillisuutta. Havuja kaikkialla.
• Sama teema (ravintolat, pikkusyötävät, erikoisliikkeet)
• Ulko- ja sisätilat yhdistyvät

Kaikkia näitä ei tietenkään voi toisintaa suoraan kävelykaduille, mutta kannattaa yrittää!

Nykytila ei monesti mairittele. Voitte katsoa kuinka monta edellä mainituista menestystekijöistä on läsnä vuonna 2018 valmistuneella Tampereen Tuomiokirkonkadulla.

Valaistus

Valaistus on erityisen tärkeää, sillä talvella on jatkuvasti pimeä.

Osa vastuusta kuuluu kiinteistönomistajille, osa yrittäjille ja osa kaupungille. Hyvä esimerkki yhteistyöstä on Kuninkaankadun valaistus, jonka järjestö on ostanut, ja kaupunki on sitoutunut asentamaan valaistuksen vuosittain.

Privaatti-iglu illanviettoon keskustassa?

Kävelykaduilla on tilaa kesäisin terasseille. Tämä tarkoittaa, että talvisin niissä on tilaa talviterasseille tai ulkomyyntipisteille. Tämä ei ole utopiaa, vaan nykyhetkeä. Talviterasseja on ympäri Suomen kaupunkeja, mm. Tampereella, Rovaniemellä, Helsingissä.

Oma juttunsa ovat katetut, pysyvät terassit. Jälleen arkipäivää kävelykaduilla. Tampereella näitä on Itäiselläkadulla, Tuomiokirkonkadulla, Ravintola Kuumassa ja Damissa.

Paikan ei tarvitse olla high endiä, jotta sisälle saadaan lämmin ja välitön tunnelma. Kävelin yksi ilta Tammelantorin currywurst-kojulle syömään iltapalaa ylityöpäivän jälkeen. Ajattelin syöväni wurstin ulkona pimeässä. Koju olikin katettu ja sisällä oli karaoke. Paikalla oli vieläpä sattumalta kaksi ystävääni. Aivan uskomaton sattuma ja lämmin meininki. Kaupunkielämää parhaimmillaan!

Kesäkatu vs talvikatu

Tampereen Joulutorin mökit ovat kaupungin omistamia. Olen pallotellut ajatusta, että nämä mökit voisi vuokrata nimellisellä hinnalla kivijalkayrittäjille jotka haluaisivat piristää kaupunkia ja liiketoimintaansa laajentamalla toimintaansa talviseen katutilaan.

Kerroin ideani Tampere Tunnetuksi Ry:n toiminnanjohtajalle Riikka Töytärille kun näimme ohimennen. Töytäri on Tampereen Joulutorin ohjausryhmässä. Töytäri suhtautui kannustavasti, ja ohjeisti että tapahtumatuottaja on olennainen jotta kadusta saadaan järkevän näköinen.

Yksi kaupunkikeskustojen ongelmista on, että liiketilojen omistus on hajautunutta, toisin kuin kauppakeskuksissa. Raklin järjestämässä tulevaisuudenkestävät kaupunkikeskustat -klinikalla on puitu hajautuneen omistuksen ongelmaa

Koska omistus on hajautunutta enkä usko että yksityinen sektori saa luotua talviseen elinvoimaan ratkaisua järkevällä aikajänteellä, minusta kaupungilla olisi hyvä sauma ottaa roolia asiassa. Tämä ei ole uutta. Tampere on ottanut roolia jo nyt mm.

• Kesäkatukokeiluissa
• Joulutorissa
• Keskustorin kesäkeitaassa

Heitänpä siis kaupungeille päin täkyä, että talvikatukokeilua rohkeasti vaan tulille

Visiointia

Nykyään on upea mahdollisuus luoda visioita tekoälyllä. Pyysin tekoälyä piirtämään kuvia talvisista kävelykaduista sellaisina kuin minä haluaisin nähdä ne.

Kuvista tuli osin "hieman yliampuvia", mutta niissä on monia käyttökelpoisia teemoja ja elmenttejä. Mitä näistä sinä haluaisit nähdä?

Esplanadin tilanne marraskuussa

Esplanadin kaksivuotista kokeilua ollaan mitattu ja tullaan mittaamaan kattavasti. Ensimmäinen raportti maalasi neutraalia kuvaa kokeilun ensimmäisestä kesästä.

Tulos ei ollut itselleni yllätys, ja se on itse asiassa alustavan positiivinen. Yleensä kävelyalueita laajennettaessa myynti pysyy paikallaan tai laskee marginaalisesti ensimmäisenä vuonna, ja nousee seuraavina vuosina selkeästi alkua korkeammalle tasolle. Esplanadin kohdalla tämä nähdään tulevan vuoden aikana. Raportoin tuloksista Twitterissä ja Threadsissa kunhan uusia tuloksia tulee saataville.

Neutraaleihin tuloksiin on suhtauduttu mustavalkoisesti. Esimerkiksi Kauniaisten Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu, Binga Tupamäki manasi mittausta väärään aikaan tehdyksi. Odottakaapa vaan marraskuuta!

Marraskuu oli ja meni, eikä tilanne ei taaskaan ollut mustavalkoinen. Kulkijaa on raporttien perusteella riittänyt ja katu näyttää hyvältä. Tuleva vuosi paljastaa Esplanadin kokeilun todellisen vaikutuksen.

Kovaa dataa liikkujamääristä kerätään koko ajan, joten pelkkien raporttien varaan ei tarvitse jäädä. Näistä lisää kunhan tuloksia tulee.

Ei toimi Suomessa

Suomen talvi on yleinen tekosyy asioiden vastustamiseen. “Ei toimi Suomessa” -ajattelun myötä menetämme mahdollisuuksia tehdä kaupungistamme paremman paikan asukkaille ja yrittäjille. Vaikka Kööpenhaminassa Euroopan vanhin kävelykatu Strøget on kapasiteettinsa äärirajoilla, lähes puolet työmatkoista kuljetaan pyörillä ja kaupunki on pienimittakaavaista ja kaunista, se ei voi meillä toimia koska meillä on TALVI.

Helsingin ilmasto on muutaman kymmenen vuoden päästä vastaava kuin Kööpenhaminassa. Muuttasivatkohan kyynikot tämän kuultuaan kantaansa kävelykeskustoihin ja kaupunkikehitykseen yleensäkin? Tuskinpa. Ei toimi Suomessa.

Vai toimivatko nämä asiat nyt jo? Tampereen keskustassa on Suomen korkein elinvoimaluku, vaikka keskustaa on kehitetty kaikista Suomen kaupungeista kävelypainotteisimmaksi. Helsingissä joka viides työ- tai opiskelumatka kuljetaan pyörällä. Oulusta nyt puhumattakaan.

Kaikki talvisten kävelykatujen menestystekijät ovat jo nykypäivää, vaikkakin ripoteltuna ympäri Suomen kaupunkeja. Enää tarvitsee vain parsia ne kasaan. Ei muuta kuin parempaa kaupunkia rakentamaan. Toimii myös Suomessa