Keskustakehitystä 80-luvun opein? Case Kauppakamari
Pari päivää sitten törmäsin Tampereen Kauppakamarin kannanottoon Twitterissä.
Yksityisautoilua on siirretty pois keskustasta ja kadunvarsipysäköintiä on rajoitettu. Tästä ovat kärsineet kivijalkakaupat, joiden menestys on perustunut lähellä oleviin pysäköintipaikkoihin, kirjoittaa Lasse Mitronen. tampereenkauppakamarilehti.fi/fi-fi/article/…
Kirjoitus linkin takana oli monin osin hyvä. Ydinviesti on, että Tampereella on hyvää kehitystä. Kirjoittajan mukaan kuitenkin kaupunkikeskusta tuntuu menettävän kaupallista vetovoimaansa. Kirjoittaja antaa ymmärtää, että näivettymisen syynä on kadunvarsipaikkojen poisto.
Fakta on kuitenkin, että Tampereen keskustasta ei ole poistunut juurikaan kadunvarsipaikkoja viime vuosina. Kilometrin pätkä Hämeenkatua (jonka liikenteestä läpiajava autoliikenne muodosti 12%) suljettiin autoilta, ja muutama sata metriä katua on muutettu kävelypainotteiseksi moottoriliikennekaduksi. Tavallinen katu näyttää kuitenkin edelleen tältä 👇
Mikäli muutama kymmenen parkkipaikkaa 20 000 paikasta poistuu, onko tämä todella syynä elinvoiman laskuun?
Ei tietenkään. Keskustojen elinvoima on laskenut kautta linjan Suomessa. Syyt ovat moninaisia ja pitkäaikaisia.
Suomalaisten kaupunkikeskustojen näivettymisen siemenet ovat kylvetty vuosikymmeniä sitten. Olen perannut syitä keskustojen näivettymiseen lähteytetyssä artikkelissani.
Kauppakamarin väite keskustan elinvoiman hiipumisesta ei ole pitänyt paikkaansa viiteen vuoteen. Koronasta, inflaatioshokista ja korkojen noususta huolimatta tyhjien liiketilojen lukumäärä on vähentynyt kolmetoista prosenttia vuodesta 2019. Haastavia aikoja kaiken kaikkiaan, mutta 2010-luvun määrätietoisen kehittämisen myötä Tampereesta on noussut Suomen keskustojen elinvoimaykkönen!
Takatalvi iski, mutta Hämeenkadulla riittää ihmisiä lauantai-iltana. Tiesitkö että Tampereen keskusta on noussut elinvoimatilastojen ykköseksi? 2010-luvun määrätietoinen, asiantuntijuutta arvostanut päätöksenteko palkitaan 2020-luvulla.
Kauppakamari on viestinnässään toistuvasti jättänyt huomiotta kävelyolosuhteiden vaikutuksen elinvoimaan. Se on nimittäin monesti valtavan positiivinen. Kävelykadulla mediaanimyynti on Suomessa 23% mediaania suurempaa.
Erityisesti ravintolat ja kahvilat hyötyvät hyvistä kävelyolosuhteista. Näillä myynnin kasvu on suurinta. Uusitulla Hämeenkadulla Pellas-kahvilan yrittäjällä pyörii sukat jalassa, sillä kahvila-ravintolalla menee niin hyvin. Hyvä niin!
Tarina Tuomiokirkonkadulta
Autoin muutama viikko sitten paikallista yrittäjää muuttamaan Tuomiokirkonkadulta Verkatehtaankadulle. Liiketila oli Tuomiokirkonkadun vinoparkkiosuudella, ja parkkipaikkoja on liikkeen oven edessä paljon. Verkatehtaankadulla jonne uusi liiketila tuli parkkipaikkoja ei ole nimeksikään. Puolet liiketiloista on nyt tyhjillään talossa josta yritys muutti pois. Seuraavalla videolla näet näivettynyttä Tuomiokirkonkatua:
Katua eteenpäin kulkiessa tunnelma muuttuu. Vinoparkit poistuvat, katu muuttuu kävelykaduksi, eikä yksikään liiketila ole tyhjänä. Tuomiokirkonkadun kävelykatuosuus ei ole näivettynyt lainkaan, päinvastoin.
Reaalimaailma ja Kauppakamarin mielipidevaikuttaminen ei monestikaan kohtaa.
Kävelykeskusta @Tamperekaupunki @TREyleiskaava - Hesburger sai tarpeekseen liian hiljaisesta kadusta Tampereella – Tilalle tulee uudenlainen etninen ravintola Helsingistä: aamulehti.fi/moro/art-20000…
Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja lähestyy Tampereen kaavoittajia jakamalla uutisen lopettavasta ravintolasta. "Kävelykeskusta" lukee saatteessa. Sulkeutuneen ravintolan yläpuolella on yksi keskustan suurimmista parkkitaloista, ja se on henkilöautoilulle priorisoidun kehätien varrella.
Tämä on ymmärrettävää, sillä yrittäjäjärjestö ajaa jäsenistönsä mielipidettä, eikä se ole aina faktoihin pohjaava. Tampereella 2000-luvun alussa tehdyssä selvityksessä yrittäjät yliarvioivat raskaasti autolla tulevan liikevaihdon, ja vähättelivät raskaasti muilla kulkumuodoilla tulevaa liikevaihtoa. Arviot olivat täysin pielessä. Autolla ja julkisilla tuli lähes saman verran liikevaihtoa, mutta yrittäjät arvioivat julkisilla tulevan 15% ja autolla 76% (!!!)
Millä liikevaihto sitten tulee oikeasti Tampereen keskustaan nykypäivänä? Tähän on onneksi kovaa dataa tarjolla. Vuonna 2021, korona-aikaan, ennen ratikkaa liikevaihto tuli seuraavasti:
Vastakkainasetteluun ei tule sortua. Päin vastoin, sillanrakennus on tärkeää vaikka mielipiteet eroavat. Kauppakamari ja paikalliset yrittäjät tekevät hyvää työtä. Faktojen ja tilastojen pitää kuitenkin olla aina politiikan ytimessä.
80-luku vs nykypäivä
Juha Kostiainen on ansiokkaasti analysoinut kaupunkikeskustojen roolia maailman muutoksessa. Suuri suositus myös muille Juhan kirjoituksille. Nämä tehdään vuosikymmenten perehtyneisyydellä ja rautaisella ammattitaidolla.
80-luvulla kaikki mikä nykyään hoidetaan internetissä, hoidettiin keskustassa.
- Pankit
- Vakuutukset
- Verokortit
- Muut virastot
- Matkatoimistot
- Erikoiskauppa
Liikkeet olivat auki arkisin kuuteen, lauantaina kahteen ja sunnuntaina kiinni. Tällöin kadunvarsiparkkeja todella arvosti. Vapaa-aika meni asioiden hoitamiseen.
Nykyisin vapaa-aikaa on enemmän, ja aikaa jää muuhunkin. Miksi lähteä harmaaseen kaupunkikeskustan ruuhkaan, kun samat asiat saa hoidettua elämyksellisissä kauppakeskuksissa.
Etenkin Ideaparkissa on ymmärretty tämä, ja sen valttikortti onkin ennen kaikkea elämyksellinen vapaa-ajan käyttö. Tämä on oiva kilpailuvaltti ankeita kaupunkikeskustoja vastaan, joiden kilpailuvaltti on läpiajo (tuleva Puutarhakatu), sekä auto liikkeen oven eteen.
Kauppakeskuksessa ei voi parkkeerata liikkeen oven eteen. Jos tämä olisi taloudellisesti kannattavaa, se olisi mahdollistettu. Itse asiassa satuin viime kuussa generoimaan tekoälyllä kuvan tälläisestä hassusta tilanteesta. 🧵 17/n
Saavutettavuus yhdistettynä viihtyisyyteen, elämyksellisyyteen ja palveluihin tuo taloudellista vahvuutta.
Kostiainen sanaili järkevästi:
Näyttää kuitenkin hieman siltä, että 80-lukulainen asenne on jäänyt päälle, kun keskustassa käynnistä puhutaan edelleen ikään kuin tehokkaasta ja nopeasta suorituksesta. Tämä näkökulma vääristää keskustelua, sillä asioinnin tehokkuus ei ole ollut pääasiallinen keskusta-asioinnin ajuri enää aikoihin. Verkko on ylivertainen muoto missä tahansa asioinnissa, jos keskeisin mittari on tehokkuus ja nopeus.
Onko Kauppakamarilla jäänyt 80-luvun asenne päälle? Tämä on mahdollista, sillä mielipiteet keskustan kehittämisestä jakautuvat selkeästi eri sukupolvien kesken. Tämä selviää Tampereen liikennjärjestelmäsuunnitelman kyselyssä.
80-luvulla varttunut 55+ vuotiaiden sukupolvi on selkeästi keskustan uudistamista vastaan. Lähes puolet eivät halua mitään muutosta nykytilaan. Alle 55 vuotiasissa n. kolme neljästä haluaa laajentaa kävelykeskustaa nykyisestä.
Siinä missä eläkeläiset ja 55+ vuotiaat haluavat säilyttää nykytilan, muut arvostavat nykyistä kehitystä, ja haluavat jopa laajempaa kävelykeskustaa. Ajat muuttuvat. Tämän kertoo Tampereen keskustan muutoksista tehty uunituore asukaskysely. Luvut ovat selkeitä: Tamperelaiset ja Pirkanmaalaiset ovat muutoksiin tyytyväisiä. Murskaluvuin.
Minusta kadunvarsiparkkeerauksella on paikkansa tietyiltä osin myös kaupunkikeskustoissa. Siinä missä ravintoloilla autoilupainotteisuus tuottaa taloudellista heikkoutta, esimerkiksi erikoistavaraliikkeillä parkkipaikasta liikkeen edessä on monesti hyötyä. Keskustoja tulisikin kehittää järkevästi, eri alueiden luonne huomioiden. Esimerkiksi Aleksanterinkadun ravintolakeskittymä hyötyisi valtavasti suuresta kävelypainotteisuudesta.
Tampereen keskustan uudessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa kadusta tulee kuitenkin autopainotteinen “liikekatu”, eli parkkipaikkoja priorisoidaan. Tämä on poliittisen ohjauksen tuoma muutos, sillä alunperin kadulla piti olla vain hälytysajo. Reaalimaailman kokemuksiin pohjaten etenkin ravintolat hyötyvät vahvasta kävelypainotuksesta, ja muutos alkuperäiseen ehdotukseen on taloudellisesti heikko.
Samaten kadun henkilöautopainotus tukottaa edelleen hyvin takkuista Suvantokadun risteystä, jossa on sisäänajo Ratinan ja Koskikeskuksen parkkihalleihin. Risteys on lähes katastrofaalinen, mutta tilannetta ei haluta helpottaa.
Nakamura (2010) on korostanut, että perustamalla laajempi, keskustan eri kohteita toisiinsa yhdistävä jalankulkualue, on suuremmat hyödyt jalankululle ja suuremmat positiiviset talousvaikutukset kuin yksittäisen kadun muuttamisella kävelykaduksi.
Kävelyalueille saatiin kuitenkin heittää Tampereen keskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa hyvästit. Tampereen keskustan molemmat kävelykadut ovat vasaran alla (Kuninkaankatu, Tuomiokirkonkadun jo päätetty osuus). Suunnitelma näyttää lähinnä hienosäädöltä jota ei oikein edes haluttaisi tehdä.
Maanalaiseen autoiluverkkon tehdään satojen miljoonien satsaukset. Helsingin moottoritieltä sukelletaan tunneliin, joka vie keskustan alla olevaan maanalaisten pysäköintiluolien verkostoon. Samalla maan päällä tehdään vain pientä säätöä. Ehkä poistetaan kävelykatuja.
On aiheellista kysyä: Tehdäänkö tulevaisuuden keskustaa 80-luvun ideologialla? Olen saanut useammalta katusuunnittelun ammattilaiselta turhautuneita yhteydenottoja. Työ ei kulje kun jatkuvasti penätään selvityksiä asioista mitkä eivät sovi vanhanaikaiseen ideologiaan, eikä muutoksiin olla valmiita vaikka ne ovat tutkitun tiedon mukaisia.
Tampereen valtuustossa on nyt hyvin vahva konservatiivienemmistö, ja tämä enemmistö onnistui nyt liikennejärjestelmäsuunnitelman myötä sementoimaan miten keskustaa kehitetään vuoteen 2040 asti. Tämä miellyttänee Kokoomusta (tämä puolue on muuten muuttunut Anna-Kaisa Ikosen ja Aleksi Jäntin eduskuntaan pääsyn jälkeen paljon), Perussuomalaisia ja SDP:n konservatiiviosastoa, mutta taloudellisesti vahvaa ja asukkaille pehmeää keskustaa tällä ei luoda.
Puutarhakadulla priorisoitiin läpiajon nopeus vehreän elinympäristön ja vahvan talousympäristön edelle. Tätä on lisää luvassa, sellainen tunne minulla on tästä kaupunginvaltuustosta.
Vuonna 2040 55 vuotiaat ovat 70 vuotiaita, ja 35 vuotiaat 50 vuotiaita. Tampereen keskusta on uudistettu nykyvaltuuston liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti, mutta onko se nousevan sukupolven mieleen? Kyselyt kertovat, että ei ole.