Puutarhakadun ympärillä kuohuu. Saaga on ollut outo ja täynnä juonenkäänteitä. Oudoimman juonteen on tarjonnut Aamulehti. "Järki voittaa Tampereen kaupunkisunnittelussa" otsikoitu pääkirjoitus sai todella hieraisemaan silmiäni.

Olen seurannut Puutarhakadun tarinaa alusta pitäen. Ensimmäisen kerran pohdin aihetta kolmisen vuotta sitten, kun kadun tulevaisuudesta tehtiin ideointia, ja tuttuni kertoi ajatuksiaan. N. puoli vuotta sitten pohdin kadun tulevaisuutta kaupungin sidosryhmätyöpajassa. Kirjoitin aiheesta.

Näkökulmaa antavat myös

• Kolme kirjoitettua ja lähteytettyä artikkelia Suomen kaupunkikeskustojen elinvoimasta ja tulevaisuudesta #1 #2 #3
• Kaksi vuotta pyöräliikennejärjestön hallituksessa
• Kokemus keskustan asukkaana
• Varhaisaikuisuuden työkokemus: Kaksi vuotta kuorma-autonkuljettajana sekä vuosi lumenauraajana.

Kokonaiskuva kadusta on muodostunut ajan kanssa ja asiaa työstäen.

Aamulehden pääkirjoitus oli niin kärjistävä, poliittinen ja mutkat suoriksi vetävä, että sitä ei juuri erota satunnaisista Twitter-viesteistä. Pääsettekin kohta arvuuttelemaan tätä itse. Tässä artikkelissa on nimittäin visa: Aamulehden pääkirjoituksesta vai Twitteristä.

Ennen kuin pääsette visailemaan, käyn nopeasti läpi mistä Puutarhakadun saagassa on kyse:

Puutarhakadun saaga

Kaupunginhallitus perui Puutarhakadun viherkadun. Tamperelaiset älähtivät.

Kirjoitukseni tapauksesta teki päiväkohtaisen kävijäennätyksen. Sain kiitossähköposteja niin asukkailta kuin kaupunkisuunnittelun ammattilaisiltakin. Tyytymättömyys kaupunginhallitusta kohtaan oli laajaa.

Eikä ihme.

Puutarhakadusta oli ennen kaupunginhallituksen väliintuloa tulossa koko kaupungin hienoin asuinkatu, kauppakatu ja henkireikä. Pitkään jatkunut katuvihreän poisto (muistaako joku vielä Tuomiokirkonkadun) loppuisi ja tulossa olisi todellinen täyskäännös.

Yhdyskuntalautakunta käsitteli katua useassa kokouksessa pitkään ja kunnolla perehtyen. Vaihtoehtoina oli

• Viherkatu (pyöräkatu)
• Nykytila leveämmällä pyörätiellä

Asiantuntijat suosittelivat viherkatua teknisistä ja liikenteellisistä syistä. Tampereen polkupyöräilijät ja yrittäjäjärjestö kannattivat viherkatua. Viherkadun edut olivat merkittävät kävelylle, autoilulle, pyöräilylle ja läntisen keskustan elinvoimalle. Viherkatu mahdollistaa eniten kaupunkivihreää, kuten istutuksia sekä puita, ja se säilyttää eniten parkkipaikkoja. Pyörät ja autot jakaisivat ajoradan kuten muuallakin keskustassa. Löydät katuvaihtoehtojen vertailun aiemmasta kirjoituksestani

Yhdyskuntalautakunta valitsi viherkadun. Mukana oli Kok, PS, Vihr, SDP, Vas jäseniä.

Viherkatu ei käynyt Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja SDP:n konservatiivienemmistölle. Kokoomus vaati päätöksen perumista.

Kummolan myötä tavaksi on tullut konservatiiveille epämieluisten lautakuntapäätösten jyrääminen kaupunginhallituksessa. Yhdyskuntalautakunnassa jäsenet perehtyvät suunnitelmiin ajan kanssa, asiantuntijoiden avustuksella. Kaupunginhallituksessa tämä on mahdotonta. Rivivaltuutetut eivät kykene perehtymään asioihin ajan kanssa. Päätös tehdään suurelta osin tunnepohjalta.

Viherkatu peruttiin.

Kritiikki oli ankaraa. Myös Aamulehti heräsi tapaukseen.

Visa: Aamulehden pääkirjoituksesta vai Twitteristä?

Ja nyt, hyvä lukijani, tulee sinun vuorosi visailla. Seuraavassa näet muutamia lyhyitä kirjoituksia. Sinun tehtäväsi on tunnistaa, onko kyseessä poliittinen Twitter-kirjoitus vai lainaus Aamulehden pääkirjoituksesta. Aloitetaan:

Aamulehden pääkirjoituksesta vai Twitteristä #1

Aamulehden pääkirjoituksesta vai Twitteristä #2

Aamulehden pääkirjoituksesta vai Twitteristä #3

Aamulehden pääkirjoituksesta vai Twitteristä #4

Aamulehden pääkirjoituksesta vai Twitteristä #5

Toden totta, nämä kaikki ovat Aamulehden pääkirjoituksesta.

Idealismi ja järki

Pääkirjoituksessa viherkadun kannattajat ovat ideologisia haihattelijoita. Viherkatua suositelleilla liikennesuunnittelun ammattilaisilla, asiaan hartaudella perehtyneellä yhdyskuntalautakunnalla, yrittäjäjärjestöllä ja pyöräliikennejärjestöllä ei ole realismista tietoakaan.

Todellinen viisaus ja käytännöllisyys löytyy Aamulehden pääkirjoitustoimittajan lisäksi Kalervo Kummolalta.

Voisi ajatella, että asiantuntijoita, järjestöjä, kadun käyttäjiä ja yrittäjiä kuullut, useammassa kokouksessa asiaa käsitelleellä yhdyskuntalautakunnalla olisi faktapohjainen, realistinen käsitys asiasta. Samaten voisi ajatella, että kaupunginhallituksessa asia päätettiin kylmiltään. Voisiko sanoa että tunnepohjalta?

Olen aloittanut Puutarhakadun suunnitelmien pohtimisen kolmisen vuotta sitten, kirjoittanut kolme tilastollisiin faktoihin pohjaavaa kirjoitusta Suomen keskustojen elinvoimasta, käsitellyt katua työpajassa, kirjoittanut kadusta kaksi kirjoitusta, tehnyt jakelutyötä kaksi vuotta, kunnossapitotyötä vuoden, ollut pyöräliikennejärjestön hallituksessa kaksi vuotta ja asunut keskustassa vuosia.

Tämä saa minut Aamulehden pääkirjoitustoimittajan silmissä ideologiksi jolla ei ole mitään käsitystä realismista. Tekisi mieli kysyä toimittajalta, miten hän on työstänyt Puutarhakatua edeltävien vuosien aikana. Vai onko pääkirjoitus vain tunteisiin pohjaava Kalervo Kummolan mainos?

Tunteet pääkirjoituksessa

Pääkirjoituksessa kirjoitettiin

Tampereen kaupungilla on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja niiden saavuttamiseksi päättäjät joutuvat tosiaan miettimään ennakkoluulottomasti uusia avauksia. Järki ja käytännöllisyys on silti syytä pitää mukana kaikessa päätöksenteossa.

Toimittaja ilmeisesti ajattelee, että Puutarhakadun viherkatuvaihtoehto liittyy ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Tämä oli ehkä oudoin kirjoituksen kohta. Ei tarvitse paljoa maalaisjärkeä ymmärtääkseen, että ilmastonmuutoksen vastaisella työllä ei ole mitään tekemistä viherkadun kanssa.

Sen sijaan seuraavilla faktoilla on:

Läntisen keskustan elinvoima

Puutarhakatu viherkatuna olisi nostanut kadun vetovoimaa kauppakatuna.

Tältä kannalta päätös harmittaa minua paljon. Olen tehnyt töitä kaupunkikeskustojen elinvoiman eteen. Seuraavat kirjoitukseni avaavat ongelmia ja ratkaisuja:

Miksi keskustat ovat näivettyneet

Millä raha tulee keskustaan

Visio elinvoimaisemmasta Tampereen keskustasta

Mikäli omistat liiketilaa, asunnon tai olet yrittäjä Puutarhakadulla, kannattaa lukea ylläolevat kirjoitukset ja allaoleva infolaatikko ajatuksella. Nyt on nimittäin tehty sinun kannaltasi taloudellisesti heikko päätös, jolla on suoraa vaikutusta liiketoimintaasi tai omistustesi arvoon. Vaikutus ei ole pieni. Ja Aamulehti juhlii.

Tutkittua tietoa kävelyn, viherrakentamisen vaikutuksista liiketoimintaan, vuokriin ja asuntojen arvoon Suomesta ja maailmalta 👇

Edellä mainitut reaalimaailman kokemukset ovat valitettavasti Aamulehden mukaan ideologisia. Totuus löytyy Kalervo Kummolalta.

Pyöräily

Pormestarimme mainitsi haastattelussa, että Puutarhakatu on autoilun pääkatu ja siksi pyörillä ei voi ajaa ajoradalla. Kummolan mukaan Kyttälän kaduilla voi ajaa ajoradalla, mutta Puutarhakadulla ei. Myös Lassi Kalevan mukaan autoliikennettä on liikaa.

Aamulehden pääkirjoitus vetää toiseen potenssiin: Polkupyöräilijöiden ohjaaminen autoliikenteen sekaan kuulostaa ideologisesti houkuttelevalta vaihtoehdolta, mutta onneksi turvallisuus ja järjestys asetettiin tässä tapauksessa etusijalle.

Perataanpas asia faktapohjalta. Tampereen Oskari-karttapalvelussa on liikennemäärälaskelmat Tampereen kaduille. Puutarhakatu on itse asiassa melko hiljainen katu. Jopa iltapäivän ruuhkatunnin aikana autoja kulkee harvakseltaan: alle neljä minuutissa. Verrataan Puutarhakatua oikeaan autoilun pääväylään, Satakunnankatuun korttelin etäisyydellä: Satakunnankadulla kulkee seitsemänkertainen määrä autoja.

Pormestarimme mielestä Kyttälässä ajoratapyöräily tulee kyseeseen. Kyttälän kaduilla autoja liikkuu kadusta riippuen n. kolmannes vähemmän kuin Puutarhakdulla. Neljän sijaan kolme autoa minuutissa.

Omia faktojaan kertovat myös kartat. Tampereen keskustan sisällä ei juuri ole katuja joissa olisi erillinen pyörätie. Seuraavassa kuvassa kaikki erilliset pyörätiet Tampereen keskustassa:

Tampereen Polkupyöräilijät Ry suositteli ajoratapyöräilyä selkeys- ja risteysturvallisuussyistä. Erillisillä pyöräteillä sattuu paljon risteysonnettomuuksia autojen kanssa.

Hekin ideologeja Aamulehden mielestä.

Oma lukunsa on logistiikka, joka on ollut todella ongelmallista Puutarhakadulla.

Asukkaat

Keskusta on Tampereen suurin lähiö. Keskustassa asuu 40 000 asukasta. Yhdessä korttelissa voi asua 400 asukasta. Viherkatu olisi ollut asukkaille tarpeellinen henkireikä muuten varsin harmaassa keskustassa.

Yhdellä keskustan, tai muun tiiviin alueen kadulla voi asua yli tuhat ihmistä. Nämä veronmaksajat, yrittäjät ja taloyhtiöt maksavat valtavan määrän verovaroja katumetriä kohden. Keskusta-asukkaiden tarpeita tulee huomioida paremmin heidän naapurustonsa päätöksenteossa.

Tämä ei kuitenkaan ole Kalervo Kummolan Tampereella realiteetti. Kummolan luotsaaman Keskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman poliitikoista suurin edustus oli Aitolahdelta ja Teiskosta, tai muilta kaukaisilta omakotitaloalueilta. Onko näillä poliitikoilla käsitystä keskusta-asumisen ongelmista, tai tarpeista?

Hyvä puoli on, että keskusta-asujien ja yrittäjien tarpeet ovat monesti samat. Viihtyisä keskusta on taloudellisesti vahva keskusta.

Keskustan yrittäjien liikevaihdosta tuli korona-aikana, ennen raitiotietä

• Kävellen 36%
• Autolla 29%
• Julkisilla 27%
• Pyörällä 9%

Kun Kummola, Aamulehti ja muut konservatiivit näkevät keskustan vanhanaikaisesti läpiajoväylinä, menetetään paljon hyvää elinympäristöä ja taloudellista vahvuutta.

Aamulehti sai mitä halusi. Vai saiko?

Puutarhakatu harmaantuu. Puolet puista vaihdetaan pylväsmallisiin riukuihin. Suunnitelma on taloudelliesti heikko. Pyöräilijät jäävät edelleen kääntyvän kuorma-auton kuolleeseen kulmaan. Lastaus tapahtuu edelleen pyörätieltä. Jalkakäytävä kapenee. Parkkipaikkoja on yli kolmannes vähemmän. Konflikteja kävelijöiden ja pyöräilijöiden välillä on enemmän.

Muistatteko Aamulehden ratikkavastaisuuden 2010-luvulla? Aamulehden poliittinen vaikuttaminen ei tuolloin onnistunut, ja päätös tehtiin asiantuntijatyöhön ja faktoihin nojaten.

10 vuotta eteenpäin, ja 86 % suhtautuu raitiotiehen positiivisesti. Keskustan elinvoima on noussut Suomen parhaaksi. Tampere on Suomen vetovoimaisin kaupunki, ja Tampere on nauttinut ennennäkemättömästä muuttovoitosta.

Asiantuntijuutta on arvostettu 2010-luvulla, ja se todella näkyy 2020 luvulla. Jos Puutarhakadun meno jatkuu ja kaupunginhallitus peruu työryhmien päätöksiä fiilispohjalta, millaiseksi arvioit 2030-luvun? Keskustan kannalta tilanne näytää nyt huonolta. Konservatiivit hamuavat läpiajokeskustaa.

Pääkirjoitus on kirjoitus joka määrittelee lehden linjan. Etelä-Saimaan päätoimittaja määritteli näin: Lehden linja on jokaisen lehden omat silmälasit tähän maailmaan.

Aamulehden pääkirjoitus vaikutti enemmän poliittiselta mainokselta kuin vakavasti otettavan lehden pääkirjoitukselta. Aamulehden tuoreella päätoimittajalla, Sanna Keskisellä on miettimisen paikka.

Minkälaiset ovat ne silmälasit joilla Aamulehti näkee tämän maailman?