Viime aikoina populismi on joutunut kohtaamaan realismia enenevissä määrin. Eduskunnassa tämän saivat kokea Perussuomalaisten kansanedustajat Miko Bergholm sekä Joakim Vigelius, jotka ensin käynnistivät kansalaisaloitteen bensaveron puolittamisesta, ja sitten kertoivat äänestävänsä sitä vastaan.

Myös Tampereella populismi kohtasi realismia, kun Aamulehden Moro-liitteen liikennetohtorina tunnettu Perussuomalaisten Arto Grönroos sai päätösehdotuksen valtuustoaloitteeseensa Hämeenkadun ja keskustan elinvoiman palauttamiseksi.

Esittelen teille liikennetohtorin valtuustoaloitteen, sekä viranhaltijan valmisteleman päätösehdotuksen, joka on täynnä tietoa keskustan tilasta. Mikäli sinua kiinnostaa millä tiedolla Tampereen keskustaa kehitetään, nyt kannattaa lukea.

Valtuustoaloite

Ehdotan että Tampereen kaupunki edistää Hämeenkadun ja lähikatujen elinvoiman palauttamista. Katujen kaventaminen ja ajoreittien sulkeminenon lopetettava. Keskustan maanpäällisten pysäköintipaikkojan säilyttäminen ja lisääminen turvattava. Hämeenkadun aktivointi entiselle tasolleen palauttamalla penkkariajelut ja muut kulkueet

Allekirjoittajina oli Perussuomalaisten jäseniä, sekä kaksi henkilöä Kokoomuksesta. Mielenkiintoisena huomiona allekirjoittajana oli myös Kokoomuksen Matti Höyssä. Höyssä oli koko 2010-luvun Kokoomuksen valinta katusuunnitelmista ja liikenteestä päättävään yhdyskuntalautakuntaan, joten hän on pitkälti määritellyt ja toteuttanut Kokoomuksen linjaa keskusta- ja liikenneasioissa.

Mietteeni valtuustoaloitteesta

Ennen kuin pääsette näkemään viranhaltijan kirjoittamia tilastollisia faktoja, kerron itse mielipiteeni valtuustoaloitteesta. Olen kirjoittanut Suomen kaupunkikeskustoista muutamia artikkeleita:

Miksi keskustat ovat näivettyneet

Miksi yrittäjät vastustavat kävelykeskustoja

Visio elinvoimaisemmasta Tampereen keskustasta

Liikennetohtori on oikeassa, että Tampereen keskusta on hiljentynyt huippuvuosistaan. Kehitys ei ole itse asiassa lainkaan tuoretta, vaan se on jatkunut jo 30 vuotta.

Hyvän katsauksen tähän tarjoaa Tampereen kaupungin Oskari-karttapalvelussa oleva data kävelyliikenteen määristä Kuninkaankadulla. Kuten näkyy, kävelijämäärät pienenevät jatkuvalla syötöllä 90-luvun alusta.

Liikennetohtori on oikeassa, että juuri viime vuosina iskuja on tullut. Anttilan konkurssi, Ratinan 113 uutta liiketilaa, Hämeenkadun vuosien remontti ja korona ovat vähentäneet kävelijämääriä keskustassa.

Keskustat ovat hiljentyneet kaikkialla Suomessa. Tampere on itse asiassa onnistunut puolustustaistelussa erityisen hyvin. Tästä osoituksena Tampereen keskusta on Suomen keskustojen elinvoimamittausten numero 1.. Erityisen huonosti pärjää Lahti, joka on tunnettu yksipuolisesta henkilöautoilukeskustastaan, jota liikennetohtorin aloitteessa havitellaan.

Nousu on muuten jo alkanut.

Pellas Cafe rikkoo myyntiennätyksiä Hämeenkadun varrella. Click shoes hehkuttaa liikepaikkaa Hämeenkadulla. Pentik, Relove, Normal ovat avanneet myymälänsä uudistuneelle Hämeenkadulle. Sokos investoi vahvasti Hämeenkadun myymäläänsä, muuttaen sen Prismaksi, ja avasi katutasoon kahvilan. Myynti räjähti käsiin.

Pieni lelukauppa muuttaa Ideaparkiin, mutta jatkaa Hämeenkadun Stockmannilla. Tapahtuma oli ikävä mutta suuressa kuvassa pieni. Minusta on hienoa että Pirkanmaalla on erilaista liiketoimintaympäristöä eri liiketoiminnalle. Se mikä menestyy Ideaparkissa, ei välttämättä menesty Tampereen keskustassa ja toisinpäin. Nähtäväksi jää miten lelukauppa menestyy Ideaparkissa. Toivottavasti hyvin!

Monipuolisuus on nykyaikaisen, taloudellisesti vahvan keskustan salaisuus. Kun jokainen katu ei ole samasta puusta, mahdollistuu eri liiketoiminnalle erilaisia toimintaympäristöjä. Ravintolalla, vähittäiskaupalla ja erikoiskaupalla on erilaisia tarpeita. Erikoiskaupalle muutos kävelykaduksi ei aina kannata, kun taas erityisesti ravintolat hyötyvät kävelykaduista. Suomen kävelykaduilla myynti on kuitenkin 20% mediaanimyyntiä suurempaa. Kun keskustan katuja kehitetään monipuolisesti, muodostuu erilaisille liiketoiminnoille parasta mahdollista toimintaympäristöä.

Osviittaa yksipuolisesta, vanhanaikaisesta keskustasta antaa Verkatehtaankadun tilankäyttö. Kadulla kulkee mittausten mukaan kuusinkertainen määrä jalankulkijoita verrattuna autoihin. Jalankulkijat jakavat ahtaan jalkakäytävän portaikkojen, kylttien, terassien, valoltolppien sekä potkulautojen kanssa. Liikennetohtorin aloite haluaa säilyttää nykytilan.

Tietyt poliittiset tahot ovat antaneet ymmärtää, että kaupunkikeskustojen näivettyminen on tuore asia, joka johtuu henkilöautoilun koetusta hankaloittamisesta. Trendi kuitenkin on läsnä jokaisessa Suomen kaupunkikeskustassa, ja se on kestänyt vuosikymmeniä. Avaan laajemmin syitä keskustojen hiljenemiseen tässä artikkelissa

Tampereen keskustan rahasta kun tulee kävellen 34%, autolla 29%, julkisilla 27% ja pyörällä 10%. Tämä on tärkeä ymmärtää. Henkilöautoilla tulee päästä realiteettien puitteissa mahdollisimman sujuvasti keskustaan. Kuitenkin, tutkimus toisensa jälkeen, kokeilu toisensa jälkeen on todettu että, pääasiassa autot huomioiva keskusta on taloudellisesti heikko. Asioista ymmärtävä tietääkin, että keskustan raha tulee eri kulkumuodoilla melko tasapuolisesti.

Tieto on tärkeää, sillä NoHo-partnersin toimitusjohtaja oletti, että Helsingin keskustan lounasasiakkaissa autoilevat ovat selvä enemmistö. Todellisuudessa Helsingin työmatkoista 20% tehdään autolla. Artikkelini tapauksesta

Seuraavassa videossa on Tampereen keskustaympäristöä satelliittikuvissa. Miltä tilanjako sinusta näyttää?

Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Kokoomuksen Jocka Träskbäck kampanjoi Hämeenkadun uudistusta vastaan "Raha kulkee autolla" -lauseella. Lause on helposti ymmärrettävä, mutta harhaanjohtava. Reaalimaalimassa Tampereen keskustan rahasta kulkee autolla 29%. Träskbäck on kertonut tuovansa politiikkaan ryhtiliikkeen. Suosittelen hänelle ryhtiliikettä faktojen tarkistamisessa.

Keskusteluun tarvitaan monipuolisuutta. Kävellen, autolla tai joukkoliikenteellä tulee keskustaan suurin piirtein saman verran rahaa, mutta ryhditön populismi ajaa keskustelua mustavalkoiseksi.

On kaupunkilaisen etu, että ryhdittömän populismin lisäksi myös asiantuntijalausunnot saavat näkyvyyttä. Seuraavaksi tuleva asiantuntijalausunto on niin hyvin perusteltu ja täynnä kiinnostavaa faktaa ajankohtaisesta aiheesta, että olisi sääli mikäli se jäisi kaupungin pöytälaatikkoon pölyyntymään. Kaupunkilaisena minulle oli ilo huomata, että kaupungin päätösten tueksi tarjotaan laadukasta, tutkittua tietoa.

Seuraavassa viranhaltijan päätösehdotus liikennetohtorin aloitteeseen.

Viranhaltijan päätösehdotus

Arto Grönroos ja aloitteen allekirjoittaneet kymmenen muuta valtuutettua ovat valtuustoaloitteessaan esittäneet Hämeenkadun ja sen lähikatujen elinvoiman palauttamista. Valtuustoaloitteessa ollaan huolestuneita Hämeenkadun ja keskustan alueen elinvoiman katoamisesta sekä ihmisten ja liikenteen suuresta vähentymisestä alueella. Valtuustoaloitteen mukaan yrittäjät kertovat, että Hämeenkadun ja lähikatujen elinvoiman parantamiseksi ei riitä vain yhden kesäkuukauden aktivoiminen, vaan väkeä ja asiakkaita pitää saada myös 11 kuukauden ajaksi.

Valtuustoaloitteen mukaan Hämeenkatu ja sen lähikadut ovat menettäneet asiakkaita ja ostovoimaa muualle. Näitä alueita ovat mm. Lielahden alue lännessä, Sammonkatu idässä ja Lempäälän Ideapark etelän suunnassa. Valtuustoaloitteen mukaan syynä on vaivaton saavutettavuus ja helppo ilmainen pysäköinti. Valtuustoaloitteen johtopäätöksenä on, että siellä missä ovat autot, siellä ovat myös ihmiset.

Valtuustoaloitteessa todetaan lisäksi, että katujen kaventaminen ja ajoreittien sulkeminen on lopetettava sekä keskustan maanpäällisten pysäköintipaikkojen säilyttäminen ja lisääminen on turvattava. Hämeenkadun aktivointi entiselle tasolle tarkoittaa myös penkkariajelujen ja muiden kulkueiden palauttamista Hämeenkadulle.

Hämeenkadun autoliikenteen määrät olivat ennen 30.6.2014 alkanutta kadun itäpään joukkoliikennekatukokeilua vuorokausitasolla 7 000–12 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuonna 2022 autoliikenteen määrä oli Hämeensillalla n. 3 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne koostui joukkoliikenteestä, takseista ja huoltoliikenteestä. Henkilöautoliikennettä Hämeenkadulta on siis poistunut keskimäärin noin 7 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jos oletetaan, että joka toisessa henkilöautossa olisi kuljettajan lisäksi matkustaja, niin vuorokauden aikana Hämeenkadulla olisi kymmenen vuotta sitten ollut noin 11 300 henkilöautomatkustajaa.

Tarkastelujaksolla 6/2022–6/2023 Hämeenkadulla oli vuorokaudessa n. 60 000 bussi- ja raitiovaunumatkustajaa, 25 000 jalankulkijaa, 2 500 polkupyöräilijää sekä 2 000 sähköpotkulautailijaa.

Tarkastelujaksolla 6/2022–6/2023 Hämeenkadulla oli vuorokaudessa n. 60 000 bussi- ja raitiovaunumatkustajaa, 25 000 jalankulkijaa, 2 500 polkupyöräilijää sekä 2 000 sähköpotkulautailijaa. Kaikkia yhteen laskien siis lähes 90 000 ihmistä liikkui vuorokaudessa Hämeenkadulla. Suhteutettuna henkilöautolla matkustavien vähenemään luku on suuri. Lisäksi on huomioitava, että Hämeenkadulla pysäköintipaikkojen määrä oli vähäinen ja henkilöautoliikenteestä merkittävä osa oli läpiajoliikennettä.

Kävelijöiden määrä laski Hämeenkadulla 2018–2020 raitiotien rakentamisen aiheuttamien mittavien rakennustöiden ja vuoden 2020 maaliskuussa alkaneen pandemian takia. Kävelijämäärät ovat kuitenkin olleet vuosina 2021–2023 voimakkaassa kasvussa lähestyen jo viime vuosikymmenen puolivälin lukuja. Myös joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. Keskustan kävijämääriin on vaikuttanut myös kaupan murros ja nettikaupan voimakas muutos, toimistotyötä tekevien etätyön merkittävä yleistyminen, verkkokaupan tavarajakelujärjestelmien kehitys osaksi lähikauppojen palveluja sekä aikaisemmin keskustahakuisten julkisten, puolijulkisten ja yksityisten palvelujen erittäin nopea digitalisaatio. Ihmiset eivät tule keskustaan pelkän asioinnin takia samassa määrin kuin vielä 5–10 vuotta sitten. Sen sijaan enenevässä määrin Tampereen keskustaan tullaan viettämään vapaa-aikaa eri muodoissa.

Keskustan kävijämääriin on vaikuttanut myös kaupan murros ja nettikaupan voimakas muutos, toimistotyötä tekevien etätyön merkittävä yleistyminen, verkkokaupan tavarajakelujärjestelmien kehitys osaksi lähikauppojen palveluja sekä aikaisemmin keskustahakuisten julkisten, puolijulkisten ja yksityisten palvelujen erittäin nopea digitalisaatio.

Tampereen keskustan asiointitutkimus tehtiin vuonna 2021. Asiointitutkimuksella haluttiin tarjota keskustan kehittäjille uudenlaista tutkimustietoa keskustassa käynneistä, asioinnista ja liikkumisesta. Tutkimusidean taustalla oli Helsingissä vuonna 2019 toteutettu vastaava selvitys. Asiointitutkimuksella haluttiin selvittää, miksi Tampereen keskustaan tullaan, millä keskustaan tullaan, paljonko rahaa keskusta-asioinnilla käytetään ja kuinka usein keskustassa käydään. Lisäksi haluttiin selvittää kaupunkiseudun asukkaiden näkemyksiä keskustasta asiointi- ja liikkumisympäristönä sekä arvioita, miten keskustan kehittämistoimet vaikuttaisivat keskustakäyntien määrään tai kestoon. Erityiskysymyksinä pyrittiin selvittämään syitä olla asioimatta keskustassa sekä sitä, mikä saisi keskustassa harvoin käyviä käymään useammin. Tutkimus aloitti uudenlaisen liikkumista ja kulutusta yhdistävän tiedonkeruusarjan. Tarkoituksena on toistaa tutkimus 2–3 vuoden välein, ja seuraavan kerran tutkimus toteutetaan keväällä 2024. Ensimmäinen tutkimuskerta ajoitettiin aikaan juuri ennen raitiotieliikenteen käynnistymistä ja kannen areenan valmistumista. Koronapandemian aikana toteutettu tutkimus tarjosi mahdollisuuden selvittää koronapandemian vaikutuksia ihmisten liikkumiseen, asiointiin, etätyöhön ja -opiskeluun sekä verkkokauppaan ja -asiointiin. Tutkimus perustui verkkokyselynä toteutettuun asukaskyselyyn, vastausten tilastotieteelliseen analysointiin sekä tulosten arviointiin tutkimusta varten koottujen tai hankittujen tausta-aineistojen valossa. Vastaajina oli edustava otos Tampereen kaupunkiseudun asukkaita. Tausta-aineistoina käytettiin eri kulkutapojen liikennemääriä ja matkapuhelindataan perustuvia kävijämääriä keskustassa, keskustan seurantajärjestelmää sekä yritysten liikevaihtotietoja ja keskustan elinvoimalaskentaa.

Tutkimus aloitti uudenlaisen liikkumista ja kulutusta yhdistävän tiedonkeruusarjan. Tarkoituksena on toistaa tutkimus 2–3 vuoden välein, ja seuraavan kerran tutkimus toteutetaan keväällä 2024. Ensimmäinen tutkimuskerta ajoitettiin aikaan juuri ennen raitiotieliikenteen käynnistymistä ja kannen areenan valmistumista.

Valtaosa kävi Tampereen keskustassa ainakin muutaman kerran edellisen vuoden aikana, keskustassa asuvat viikoittain. Keskustassa käynnin syynä oli useimmin ostokset sekä ravintola- ja hyvinvointipalvelut. Kävelijät ja joukkoliikennematkustajat, keskustassa asuvat, eläkeikäiset ja nuoret kävivät keskustassa useammin kuin muut. Naiset kävivät useammin ostoksilla, miehet tapahtumissa. Keskustassa käynnit ja keskustan liikennemäärät vähenivät koronan vuoksi. Voimakkaimmin korona vähensi tapahtumia.

Suurimmat vuosikulutusmäärät kertyivät jalankulkijoille, joilla kertakulutus oli pienempi, mutta asiointikäyntejä usein. Autoilijoilla taas oli päinvastoin: kertakulutus oli suurempi, mutta vuosikulutus vähäisin, koska käyntikertoja keskustassa oli vähiten. Tampereen keskustaan suuntautuvasta kokonaiskulutuksesta 36 % kulki kävellen, 29 % autolla, 27 % joukkoliikenteellä ja 9 % polkupyörällä. Asiointimatkoja kävelevien osuus vastaajista oli vain viidennes, mutta he toivat yli kolmanneksen keskustan kokonaiskulutuksesta. Keskustan kokonaiskulutuksesta kävelijöiden osuus on suurimmillaan päivittäistavaraostoksissa, pyöräilijöiden tapahtumissa, joukkoliikenteen kahvila- ja ravintolapalveluissa sekä autoilijoiden erikoistavarakaupassa sekä harrastus- ja hyvinvointipalveluissa.

Tampereen keskustaan suuntautuvasta kokonaiskulutuksesta 36 % kulki kävellen, 29 % autolla, 27 % joukkoliikenteellä ja 9 % polkupyörällä.

Keskustan kokonaiskulutuksesta kävelijöiden osuus on suurimmillaan päivittäistavaraostoksissa, pyöräilijöiden tapahtumissa, joukkoliikenteen kahvila- ja ravintolapalveluissa sekä autoilijoiden erikoistavarakaupassa sekä harrastus- ja hyvinvointipalveluissa.

Myönteisimmät arviot Tampereen keskustalle annettiin joukkoliikenneyhteyksistä ja mahdollisuudesta hoitaa monta asiaa samalla matkalla. Myös kauppojen ja muiden palveluiden aukioloaikoja, lyhyitä välimatkoja sekä kauppojen ja palveluiden määrää ja monipuolisuutta pidettiin hyvinä. Kielteisimmät arvosanat saivat pysäköinnin hinta, auton pysäköintimahdollisuudet sekä autoliikenneyhteydet. Asiointialueen valintaan vaikuttivat eniten mahdollisuus hoitaa monta asiaa samalla matkalla, hintataso sekä kauppojen ja muiden palveluiden määrä ja monipuolisuus. Lisäksi arvostettiin hyviä kävelyolosuhteita, lyhyitä välimatkoja ja mahdollisuutta nopeaan asiointiin. Näistä Tampereen keskusta sai hyvät arvosanat hintatasoa lukuun ottamatta. Harvoin Tampereen keskustassa asioimista perusteltiin eniten sillä, että muut asiointipaikat ovat lähempänä kotia.

Harvoin Tampereen keskustassa asioimista perusteltiin eniten sillä, että muut asiointipaikat ovat lähempänä kotia.

Keskustakäyntien määrää tai kestoa lisäisi vastaajien mielestä eniten yleisen siisteyden ja viihtyisyyden parantaminen, nopean asioinnin kadunvarsipysäköinnin lisääminen sekä tilan lisääminen kävelylle ja oleskelulle. Viihtyisyyttä ja tilaa oleskelulle korostivat naiset, muut kuin autoilijat ja 25–34-vuotiaat. Autoilijat ja kehyskuntalaiset taas painottivat pysäköintipaikkoja.

Keskustakäyntien määrää tai kestoa lisäisi vastaajien mielestä eniten yleisen siisteyden ja viihtyisyyden parantaminen, nopean asioinnin kadunvarsipysäköinnin lisääminen sekä tilan lisääminen kävelylle ja oleskelulle. Viihtyisyyttä ja tilaa oleskelulle korostivat naiset, muut kuin autoilijat ja 25–34-vuotiaat. Autoilijat ja kehyskuntalaiset taas painottivat pysäköintipaikkoja.

Asiointitutkimuksen tulokset auttavat Tampereen kaupunkia ja muita keskustan toimijoita kehittämään keskustan asiointiympäristöä entistäkin paremmaksi, elävämmäksi ja elinvoimaisemmaksi. Huhtikuussa 2021 toteutettu tutkimus kuvaa asiointia ja liikkumista koronapandemian aikana, ennen raitiotietä ja Kannen areenaa. Tampereen keskustaa pidetään jo nykyisin hyvänä asiointipaikkana. Jopa koronapandemian aikana kaupunkiseudun asukkaat kävivät Tampereen keskustassa erittäin paljon, keskustassa asuvat viikoittain ja kehyskunnistakin kuukausittain. Ihmiset tulevat mielellään Tampereen keskustaan, koska voivat hoitaa monta asiaa samalla reissulla. Tampereen keskustan valikoitumiseen asiointiympäristöksi vaikuttavat myös kauppojen ja palveluiden runsaus ja monipuolisuus sekä aukioloajat. Erikoiskaupan hyvä tarjonta vetää asiakkaita Tampereen keskustaan kauempaakin. Kauppahalli, torit ja markkinat houkuttelevat asiakkaita omaleimaisella tunnelmalla. Tätä asiointiympäristön monipuolisuutta ja moniarvoisuutta kannattaa edelleen edistää Tampereen keskustan menestystekijänä.

Tätä asiointiympäristön monipuolisuutta ja moniarvoisuutta kannattaa edelleen edistää Tampereen keskustan menestystekijänä.

Keskustaan saavutaan asioimaan kaikilla kulkutavoilla, riippuen siitä mistä ja kuinka kaukaa tullaan. Suurin osa keskustassa asuvista liikkuu kävellen ja yli puolet kauempaa eri kulkuvälineillä saapuvistakin kävelee perille päästyään paikasta toiseen. Tulos suhteellisen tasaisesti kaikilla kulkumuodoilla keskustaan virtaavasta kulutuksesta tukee keskustan kehittämiselle aiemmin asetettuja strategisia tavoitteita. Näiden mukaan keskustan tulee olla kaikilla kulkumuodoilla hyvin saavutettava, ensisijaisesti kävelijän ehdoilla kehitettävä ja kooltaan kompakti kaupungin ydin. Keskustassa harvoin tai ei koskaan käyvät asioivat Tampereen keskustan sijaan lähempänä kotiaan. Useimmat heistä liikkuvat enimmäkseen autolla, joten vähäisen keskusta-asioinnin perusteluissa korostuivat luonnollisesti autoilun ja pysäköinnin näkökulmat. Myös keskustassa käyneet antoivat heikoimmat arviot autoliikenteen yhteyksille ja pysäköinnille. Raitiotietyömaiden valmistuttua on hyvä kertoa uudistuneen keskustan ajoreiteistä ja pysäköintipaikoista sekä lisätä toimia pysäköintipaikan löytämisen helpottamiseksi.

Keskustaan saavutaan asioimaan kaikilla kulkutavoilla, riippuen siitä mistä ja kuinka kaukaa tullaan.

Keskustan elinvoima ja elävyys perustuvat ihmisiin. Mitä enemmän ihmisiä keskustassa liikkuu ja mitä pitempään he keskustassa viipyvät, sitä enemmän siellä on ostovoimaa. Elinvoimaa kaupungin ytimeen tuovat sekä keskustan asukkaat että siellä vierailevat. Keskustassa asuvat ovat tärkeä asiakasryhmä erityisesti päivittäistavarakaupalle sekä kahviloille ja ravintoloille. Keskustan elinvoiman ja palvelutarjonnan kehittämiseksi asukaspohjaa kannattaa edelleen vahvistaa täydennysrakentamalla sekä luomalla paikkoja uudelle asuntorakentamiselle keskustan läheisyydessä tai hyvien kulkuyhteyksien päässä. Keskustan asukkaiden lisäksi monet tulevat kauempaakin keskustaan varta vasten vain oleskelemaan ja viettämään vapaa-aikaa. Tutkimuksen mukaan keskustassa kävijät arvostavat viihtyisää ja turvallista kävely-ympäristöä, keskustan lyhyitä välimatkoja ja tunnelmaa. He toivovat keskustaan lisää oleskelupaikkoja sekä parannuksia viihtyvyyteen ja siisteyteen. Keskustaa asiointiympäristönä kannattaa kehittää tältä pohjalta, inhimillinen näkökulma huomioon ottaen ja ihminen keskiössä.

Tutkimuksen mukaan keskustassa kävijät arvostavat viihtyisää ja turvallista kävely-ympäristöä, keskustan lyhyitä välimatkoja ja tunnelmaa. He toivovat keskustaan lisää oleskelupaikkoja sekä parannuksia viihtyvyyteen ja siisteyteen. Keskustaa asiointiympäristönä kannattaa kehittää tältä pohjalta, inhimillinen näkökulma huomioon ottaen ja ihminen keskiössä.

Tampereen keskusta 2040 –kehittämisohjelman päivitys hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 29.5.2023. Keskustan kehittämisen tilannetta on käsitelty laajasti. Päätöksen liitteenä ovat vuonna 2023 valmistuneet keskustan elävyysindeksiselvitys sekä elinvoimalaskennan tulokset. Keskustan elinvoiman seuranta on jatkuvaa ja sen muutoksiin pyritään myös reagoimaan.

Keskustan elävyysindeksiselvitys, jossa vertailtiin vuosia 2019 ja 2022, valmistui keväällä 2023. Keskustan elävyysindeksi kertoo luotettavien matkapuhelindataan perustuvien analyysien pohjalta mm. kuinka paljon ihmisiä liikkuu kaupallisessa keskustassa, kuinka kauan he viettävät siellä aikaa, mistä he tulevat keskustaan, mihin kellonaikaan ihmisiä on eniten liikkeellä ja miten eri viikonpäivät eroavat ihmisten käyttäytymisessä. Keskustan käyntimäärä oli vuonna 2022 noin 47,1 miljoonaa, joka oli vielä 8,7 miljoonaa pienempi kuin vuonna 2019. Asioinneissa vuoden 2022 määrä oli noin 27,1 miljoonaa, joka oli 5,0 miljoonaa pienempi kuin vuonna 2019. Kokonaisviipymien tuntimäärä vuodesta 2019 vuoteen 2022 on laskenut 5 % ja asiointiviipymätunnit ovat laskeneet vastaavasti 23 %. Keskustan viipymät painottuvat niin arkisin kuin lauantaisinkin lyhyisiin viipymiin, ja lauantai on menettänyt asemaansa asiointipäivänä. Tampereen keskustan käynti- ja asiointimäärien muutokset heijastelevat yleistä käyttäytymisen muutosta, jossa keskustaan tullaan harvemmin ja siellä vietetään vähemmän aikaa kuin aikaisemmin.

Tampereen keskustan kaupallista elinvoimaa on seurattu vuodesta 2015 alkaen, vuodesta 2017 alkaen keväisin ja syksyisin eli kahdesti vuodessa. Tampereen keskustan kaupallinen elinvoimaluku kuvastaa ydinkeskustan kivijalkaliikkeiden, tavaratalojen ja kauppakeskusten tilaa ja elinvoimaisuutta koko ostos- ja asiointikeskustaa kuvaavana kokonaisuutena. Valtakunnallisissa vertailuissa Tampereen keskusta on sijoittunut hyvin koko mittaushistorian ajan. Ratinan kauppakeskuksen valmistuttua vuonna 2018 elinvoimaluku oli hetkellisesti ylikorkealla, mutta palautui nopeasti normaalina pidettävälle tasolle. Koronapandemian ja ratikkatyömaiden aikana elinvoimaluvussa oli lievää hiipumaa, mutta huomattavasti vähemmän kuin maamme kaupunkikeskustoissa keskimäärin. Tampereen keskustan liike-elämä kokonaisuutena selvisi vaikeista vuosista hyvin, erityisesti kun otetaan huomioon keväällä 2023 selvitetty matkapuhelindatapohjainen tieto siitä, että keskustakäyntien ja asiointien määrät eivät ole vielä läheskään palautuneet pandemiaa edeltävälle tasolle. Elinvoimaluvun nousua yli tavoitellun arvon 4 voi pitää realistisena, mikäli keskustan asukasluku, työpaikkamäärät sekä matkailu- ja tapahtumatuotanto kasvavat oletetusti ja keskustan saavutettavuus paranee.

Keskustan pysäköintipaikkamäärät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntyneet Tammerkosken itäpuolella mm. Ratinan kauppakeskuksen valmistumisen myötä, mutta länsipuolella muutos on ollut vähäistä. Katutilaan pysäköintipaikkoja ei ole mahdollista lisätä, sillä keskustassa on rajallinen määrä katutilaa ja se pitää pystyä jakamaan erilaisten käyttäjäryhmien välillä. Keskustassa tulee olemaan jatkossakin lyhytaikaista kadunvarsipysäköintiä, mutta on todennäköistä, että kadunvarsipysäköintiä siirretään pysäköintilaitoksiin maanalaisen parkiston toteutuessa. Keskustan tulevaisuuden liikennejärjestelyjä suunnitellaan parhaillaan käynnissä olevassa keskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Katutilojen tilanjaon suunnittelu tulevaisuuden liikennetarpeita varten on yksi liikennejärjestelmäsuunnitelman keskeisiä tehtäviä.

Hämeenkadun aktivointi penkkariajelujen ja kulkueiden avulla on raitiotien toiminnan kannalta haastavaa. Erilaiset tapahtumat Hämeenkadulla aiheuttavat merkittäviä viiveitä ja tilapäisjärjestelyjä joukkoliikenteelle. Raitiotieliikenteestä aiheutuu myös haasteita tapahtumien turvallisuudelle. Kaikki ennakoitavissa olevat tilaisuudet tulisi jatkossa järjestää muilla reiteillä, kuten Hämeenpuistossa tai esim. Kauppakadulla.

Tampereen keskustan vetovoima ja elinvoima on maamme muita kaupunkeja parempi. Toukokuussa 2023 Elävät Kaupunkikeskustat ry:n tekemässä valtakunnallisessa vertailussa Tampere oli ylivoimainen ykkönen. Silti keskustan elinvoiman parantaminen on jatkossakin erittäin tärkeää. On myös tärkeä tunnistaa kenelle tulevaisuuden keskustaa kehitetään.

Strategisesti merkittävimpiä keskustan elävyyden, elinvoiman ja kaupallisen elinvoimaisuuden ylläpitäjiä ja vahvistajia ovat keskustan saavutettavuuden parantaminen kaikilla kulkumuodoilla, suunnitellun maanalaisen pysäköintijärjestelmän rakentaminen, asukaspohjan vahvistaminen, keskustaan sopivien työpaikkojen määrän kasvattaminen sekä tapahtumien, matkailun ja vapaa-ajan palvelujen kehittäminen.

Keskustan kehittämisohjelmaan on listattu lukuisia kehittämistoimenpiteitä, joita edistetään Viiden tähden keskusta -kehitysohjelman ja Kaupunkiympäristön palvelualueen yhteistyössä. Strategisesti merkittävimpiä keskustan elävyyden, elinvoiman ja kaupallisen elinvoimaisuuden ylläpitäjiä ja vahvistajia ovat keskustan saavutettavuuden parantaminen kaikilla kulkumuodoilla, suunnitellun maanalaisen pysäköintijärjestelmän rakentaminen, asukaspohjan vahvistaminen, keskustaan sopivien työpaikkojen määrän kasvattaminen sekä tapahtumien, matkailun ja vapaa-ajan palvelujen kehittäminen. Näissä asioissa Tampereen kaupunki toimii aktiivisesti ja kaupunginhallituksen hyväksymän Tampereen keskusta 2040 –kehittämisohjelman mukaisesti.

Tampereen keskusta 2040 -kehittämisohjelman mukaisesti kaupunki vahvistaa määrätietoisesti keskustan asukaspohjaa ja sitä kautta asiakaspohjaa ja ostovoimaa Hämeenkadulla ja muualla ydinkeskustassa. Keskustan asukaspohjan kasvutavoite aikavälillä 2023-2040 on +11 807 uutta asukasta eli keskimäärin 656/vuosi. Asukas- ja asiakaspohjaa vahvistetaan luomalla kokonaan uusia asumisen alueita keskustan osaksi (esimerkit Ranta-Tampella ja Viinikanlahti) sekä edistämällä täydennysrakentamista suunnittelu-, kehittämis- ja asemakaavamuutoshankkein (esimerkit Tammela, Amuri, Koukkuniemi-Rauhaniemi, Läntinen keskusta sekä täydennysrakennettavat yksittäiset kaupungin omistamat ja myös yksityiset korttelit ja tontit) sekä maapolitiikan kannustimien keinoin. Tampereen kaupunki edistää keskustan kaupallisen elinvoimaisuuden kehittämistä myös ns. kolmikantasopimuksen pohjalta, yhteistyössä kiinteistönomistajien, yritysten ja Tampere Tunnetuksi ry:n kanssa.

Lausunto on laadittu liikennesuunnittelu-palveluryhmän ja strateginen hankekehitys -palveluryhmän yhteistyönä.

Valtuustoaloite löytyy täältä

Loppusanat

Olen huomannut, että mitä enemmän olen perehtynyt kaupunkisuunnitteluun liittyviin tutkimuksiin, tilastoihin ja historiaan, sitä neutraalimmin olen alkanut suhtautua asiaan. Somessa on helppo ajautua kuplaan, jossa kaikki tuntuu olevan pielessä ja ratkaisuksi kelpaa vain yksi totuus. Liikennetohtorin tapauksessa henkilöautoliikenteen kasvattaminen. Tunne on tuttu, sillä olen myös itse ollut tälläisessä kuplassa eri aiheeseen liittyen. Kuten asiantuntijakommentti osoitti, asioilla on monia puolia ja mustavalkoisuuden sijaan asia ovat monimutkaisempia - eivätkä välttämättä niin huonosti kuin ajattelisi.

Äänestäjiä on helppo kosiskella ryhdittömillä iskulauseilla (Raha kulkee autolla), mutta suoraselkäinen poliitikko tietää, että raha kulkee autolla, kävellen, bussilla ja pyörällä.