Lauri Nevanperä
Verkatehtaankatu vehreänä kävelykatuna Takaisin artikkeleihin
Tampere Tampere
Elinvoima
Verkatehtaankatu vehreänä kävelykatuna KUVA: Lauri Nevanperä / Dall-E tekoäly

Lisää elinvoimaa Tampereen keskustaan. Visio Kyttälä

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeessä kerron kun julkaisen uutta sisältöä, ja silloin tällöin kirjoitan yksinoikeudella tilaajille.

Esimerkki uutiskirjeestä
Kuva esimerkkisähköpostista
Lauri Nevanperä
Lauri Nevanperä | Tampere

Kaupunkikeskustojen elinvoima on syystäkin ollut viime vuosina keskustelunaiheena. Kauppakeskukset, verkkokauppa, korona ja etätyö ovat asettaneet kysymysmerkkejä kaupunkikeskustojen elävyydelle.

Etätyö on tullut jäädäkseen. Lähettipalvelut kuljettavat ravintola-annokset sekä ostokset kotiovelle. Kauppakeskukset, Ideapark etunenässä kehittyvät ja asettavat yhä enemmän painetta. Työpaikat karkaavat. Trendi on kaikkialla Suomessa ja maailmalla sama. Kaupunkikeskustat eivät olleet koskaan kokeneet näin paljoa painetta elinvoiman säilyttämiselle.

Meidän keskustan alennustila on valitettavasti käsinkosketeltavissa. ... Se argumentti, että ennen oli paremmin, ei kerta kaikkiaan lennä enää.Lahden Kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtaja Francis McCarron (kok.) HS.fi

Tyhjä liiketila Tampereen keskustassa
Tyhjä liiketila Tampereen keskustassa

Ideaparkin perustaja, Toivo Sukari on todennut:

Verkkokauppa on tullut, eivätkä kauppakeskukset elä enää pelkällä kaupalla. Yhdysvalloissa on suljettu isoja kauppakeskuksia samasta syystä. Tarvitaan muuta, tarvitaan viihtymisen elementtejä Lempäälän sanomat

Ideaparkia on alusta pitäen kehitetty elämykselliseksi paikaksi jossa on mukava olla ja käydä kauppaa. Resepti on johtanut kaupalliseen menestykseen. Lempääläläiset voivat olla syystäkin ylpeitä kauppakeskuksestaan.

Kun kaiken saa tilattua kotiovelleen halvalla, määränpään on oltava houkutteleva

Ideaparkia on alusta pitäen kehitetty viihtyisäksi ja elämykselliseksi määränpääksi / Kuva Harri Hedman / CC BY 3.0

Visio

Minulla on visio liiketoiminnallisesti vahvemmasta, vilkkaasta ja asukkaalle paremmasta eteläisestä Kyttälästä. Avaan katu kadulta ja useiden - myös tekoälyllä generoitujen - kuvien kanssa miten eteläistä Kyttälää voi kehittää. Tänä vuonna tehtävällä liikennesuunnitelmalla ja vaiheyleiskaavalla on tärkeä rooli vahvan katuympäristön mahdollistajana.

Kuvitetut suunnitelmat ovat seuraaville kaduille: Verkatehtaankatu Otavalankatu Tuomiokirkonkatu Voit klikata kadun nimeä hypätäksesi artikkelissa sinua kiinnostavaan katuun

Lähtökohtana pidän vuoden 2021-2024 vaiheyleiskaavan tavoitteita

Keskustan osalta vaiheyleiskaavan tarkistamisen keskeiset teemat liittyvät keskustan elinvoiman vahvistamiseen, hyvään saavutettavuuteen kaikilla liikkumismuodoilla sekä viihtyisään ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaan viherympäristöön. Tampereen kaupungin vaiheyleiskaava

Muita lähtökohtia ovat

  • Etelä - pohjoissuuntaiset autoiluyhteydet eivät voi heikentyä
  • Kävelypainotus kaduille joissa tällä on mahdollista lisätä liikevaihtoa ja asukasviihtyvyyttä
  • Jokainen kortteli on saavutettavissa pysäköinti- ja jakeluliikenteelle helposti
  • Liiketoimintaa, viihtyvyyttä ja asukasmukavuutta haittaava läpiajo siirrettävä keskustan kehälle
Vision alue koskee Eteläistä kyttälää

Verkatehtaankatu

Verkatehtaankatu on Hämeenkadusta seuraava katu etelään. Katu lähtee Rautatieasemalta itä-länsi suunnassa ja päättyy koskenrantaan. Verkatehtaankatu on liikennemäärämittausten mukaan suvereenisti Tampereen kävellyimmissä kaduissa. (Karttatasot -> Liikennemäärät: Jalankulku ja pyöräily)

Viimeisimmässä liikennemittauksessa Verkatehtaankadulla kulki illan huipputunnin aikana 664 jalankulkijaa ja 119 autoa.

Käytetyissä euroissa luvut ovat samansuuntaisia. Kestävillä liikennemuodoilla tulee 71% Tampereen keskustassa käytetystä rahasta. Tutkimus koskee koko keskustaa. Muuhun keskustaan verrattuna Verkatehtaankadulla on erityisen paljon kävelijöitä ja erityisen vähän autoliikennettä. Verkatehtaankatu on suhteellisen kapea, ja mittakaavaltaan täydellistä kävely-ympäristöä.

Ihmisvilinää Verkatehtaankadulla torstai-iltapäivänä 9.6.2022
Ihmisvilinää Verkatehtaankadulla lauantai-aamupäivänä 25.2.2023

Kadun kummassakin päässä on joukkoliikenteen solmukohta. Toisesssa päässä Hatanpään valtatien joukkoliikennekeskittymä ja toisessa asemakeskuksen joukkoliikennekeskittymä.

Kadun kummassakin päässä tulee olemaan tärkeä viheralue. Toisessa päässä tuleva asemapuisto ja toisessa koskenranta Takonraitteineen.

Asemakeskuksen katettu joukkoliikenneterminaali tulee olemaan Verkatehtaankadun kohdalla

Kasvava Tullin alue ja uudet tornitalot aseman kannella tulevat vilkastuttamaan kävelyliikennettä entisestään. Verkatehtaankatu on jo nyt yksi merkittävimmistä keskustan kävelyakseleista, ja vastaisuudessa sen rooli tulee entisestään lisääntymään.

Verkatehtaankadussa on potentiaalia olla kävelijämääriltään valtava, viihtyisä, kaupunkikulttuuria täynnä oleva akseli asemapuistolta koskenrantaan. Tämä kuitenkin vaatii asian huomioimista liikennesuunnitelmassa sekä vaiheyleiskaavassa.

Katu tulee vaiheyleiskaavassa merkitä tärkeäksi jalankulun yhteydeksi.

Kun kävelykatu tehdään oikeaan paikkaan, sillä on suuri potentiaali lisätä yritysten liiketoiminnallisia edellytyksiä. Nykyisten kävelijämäärien sekä tulevan kehityksen perusteella on vaikea keksiä Verkatehtaankatua parempaa kohdetta.

Puolet Mikonkadun liikkeistä arvioi kävelykaduksi muuttamisen kasvattaneen niiden liikevaihtoa. Toinen puoli sanoi, että muutoksella ei ollut vaikutusta. Kaikkein eniten kävelykadusta hyötyivät taloudellisesti Mikonkadun kahvilat ja ravintolat.Kenen Aleksi, sen Helsinki

Helsingin Mikonkatu on kaupallinen menestys

Miltä Verkatehtaankatu voisi näyttää vuonna 2040 mikäli vaiheyleiskaava ja keskustan liikennesuunnitelma onnistuvat

Asemapuisto tulee avautumaan Verkatehtaankadun Rautatienkadun päädyssä
Kävelykatu mahdollistaa pysyvät istutukset, penkit sekä katupuut
Vahva katuympäristö mahdollistaa yrittäjille talviterassit, ja houkuttelee kävelijöitä vuoden ympäri. Kuvassa panimoravintola Plevnan terasseja leikattuna Verkatehtaankadulle

Jotta ylläoleva kävijöitä houkuttava katuympäristö mahdollistuu, Verkatehtaankadun tulee olla soveltuvilta osin kävelykatu tai minimissään pihakatu, eli shared space, jossa läpiajoa ja on rajoitettu aidosti paljon. Turku on osoittanut, että shared space ei toimi "hyvällä tahdolla".

Verkatehtaankadulla ei saa olla nykyisenlaista läpiajoliikennettä. Ainoa tarpeellinen liikenne on tonteille ajoa, huoltoajoa sekä lyhytaikaista asiakaspysäköintiä. Kesäisin sekä suurten tapahtumien aikana kadun läpiajo tulee voida katkaista soveltuvilta osin. Mikäli Asemakeskus, Tullin alue ja raitiotien kasvaminen lähikuntiin vilkastuttaa Verkatehtaankadun kävelyä entisestään, tulee katu voida muuttaa täysin kävelykaduksi pienin muutoksin tulevaisuudessa

Lähtökohtaisesti kun tehdään pihakatu, oletus ei ole se, että se on jatkuva läpikulkukatu. Nyt siinä ajetaan kuin kaksikaistaisella ajoradalla ja pysäköidään kadun varrelle kuin missä tahansa muualla Turun pysäköinninvalvonnan valvontakoordinaattori Turun shared spaceista

Lyhyesti sanottuna Verkatahtaankatua tulee liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja vaiheyleiskaavassa käsitellä tärkeänä kävelyliikenteen reittinä, ja ajo tulee kieltää soveltuvilta osin muulta kuin tontti- huolto- tai asiointiliikenteeltä. Myöhemmässä suunnittelussa katu- ja viherympäristön laatuun sekä valaistukseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.

Yhdelläkään Tampereen kadulla ei ole näin vahvaa pohjaa nousta kaupalliseksi ja kaupunkikuvalliseksi menestykseksi

Otavalankatu

Otavalankatu yhdistää Rautatienkadun Koskikeskukseen. Viimeisimmissä liikennemittauksissa Otavalankadulla kulki illan huipputunnin aikana 283 jalankulkijaa ja 127 autoa. Katu ei ole yhtä kävelty kuin Verkatehtaankatu, mutta kävelijöitä on silti tuplamäärä autoihin verrattuna. Kävelijämäärien voidaan olettaa lisääntyvän Asemakeskus-projektin tornitalojen sekä Tullin täydennysrakentamisen myötä.

Otavalankadulla on potentiaalia olla kaunis katu. Edessä avautuu tulevaisuudessa asemapuisto

Toisin kuin Verkatehtaankadun kahta korttelia Rautatienkadun vieressä, Otavalankatua ei voida kokonaan sulkea läpiajoliikenteeltä, sillä se on Areenan katusulkujen aikaan pohjoisesta Rautatienkadulta tulevalle liikenteelle ainoa väylä kohti Hatanpään valtatietä.

Kadulla on paljon ravintoloita, ja ravintoloille tulee mahdollistaa katutilan käyttö niin kesällä kuin talvellakin. Kadulta on kaadettu viime vuosina katupuita, ja näiden tilalle tulee saada uutta varjostusta, mieluusti koko kadun mitalle.

Otavalankadun kävelykadunpätkä on uusittu ja tässä yhteydessä useita katupuita on kaadettu.

Tuomiokirkonkatu

Tuomiokirkonkadun kävelykatusuunnitelma on saanut alkunsa vuonna 1991 kun TKL halusi Tuomiokirkonkadun päädyt kävelykaduksi nysseliikenteen ruuhkautumisen vuoksi. 2010-luvulla Tuomiokirkonkadusta on suunniteltu luomaan selkeä kävelyreitti Hämeenkadulta Areenalle. Tai tarkemmin ottaen Sorin aukiolle muutaman sadan metrin päähän areenasta. Katu on keskustan leveimpiä, ellei levein. Itse asiassa mielestäni katu on turhan leveä kävelykaduksi. Katu onkin saanut lähes ennennäkemättömän yksimielisen tyrmäyksen. Katu on tyrmätty jopa kävelykatuhankkeisiin hyvin positiivisesti suhtautuvassa Lisää kaupunkia Tampereelle facebook-ryhmässä, ja kadun karuudesta on useita some-ketjuja, mielipidekirjoituksia sekä uutisia. Tässä osa: Ketju Uutinen 1 Uutinen 2

Tuomiokirkonkatu

Verrattaessa läntisen keskustan Kuninkaankatuun, ero on selkeä. Seuraavat kuvat ovat otettu samana iltana. On mielenkiintoista huomata mitä viisinkertainen määrä puita tekee viihtyvyydelle ja houkuttelevuudelle myös talvisin.

Kuninkaankatu läntisessä keskustassa
Tuomiokirkonkatu

Verrataan vastaavanlevyiseen kävelykatuun Kokkolassa

Kokkolassa kaupunkivihreä on nostettu jalustalle
Katu on upea myös öisin. Pylväsvalaisimet ja valotaideteokset luovat tunnelmaa

Kokkolaan ja läntiseen keskustaan verratessa lienee oikeutettua todeta, että Tuomiokirkonkadun ympäristösuunnittelu on pettänyt pahemman kerran.

Leveä katu tyhjänä kenttänä turhauttaa niin autoilijoita, kävelijöitä kuin pysäköinninvalvontaakin

Oman lusikkansa soppaan luo lämpösaarekeilmiö. OECD:n vertailussa Tampereella on Suomen kaupungeista pahin lämpösaarekeilmiö. Tampereella Tuomiokirkonkatu kuuluu kaikkein pahimpaan lämpösaarekealueeseen

Kyttälä on kesähelteillä Suomen tukalin paikka

Kasvillisuus haihduttaa vettä ympäri vuorokauden ja tätä kautta tekee katuilmastosta siedettävämmän. Artikkelista:

Ilmiöön voidaan vaikuttaa ... puita ja viherrakenteita lisäämällä

Tuomiokirkonkadun ympäristösuunnittelu täytyy tilata uudelta toimittajalta, ja lähtökohdaksi tulee ottaa vaiheyleiskaavan lähtökohdissa mainittu laadukas viherympäristö Kokkolan malliin

Kokonaiskuva

Suunnitelman mukainen Kyttälä ohjaa läpiajon keskustan kehälle sekä säilyttää pohjois-etelä yhteydet

Vaiheyleiskaavan tavoitteet täyttyvät visiossa

  • Vahvistaa alueen elinvoimaa vaiheyleiskaavan lähtökohtien mukaisesti
  • Mahdollistaa katuvihreää vaiheyleiskaavan lähtökohtien mukaisesti
  • Ottaa huomioon kaikki kulkumuodot vaiheyleiskaavan lähtökohtien mukaisesti

Yrittäjien kannalta elintärkeää on onnistua houkuttelemaan mahdollisimman paljon kävelijöitä Hämeenkadulta, Hatanpään valtatien joukkoliikennekeskittymästä, Asemakeskuksesta sekä Hämpin parkista. Ihmisvirta luo liikevaihtoa, ja Verkatehtaakadun liikennemäärillä kolmanneksen lisäys kävelijöissä tarkoittaisi 220 potentiaalista asiakasta tunnissa. Suomen kävelykaduilla myynti on 23% mediaanimyyntiä suurempaa. Osalle yrittäjistä muutos on taatusti epämieluisa, ja tästä syystä suunnitelmia tulisi testata kesäkatujen muodossa laadukkaasti. Kävelykatukokeiluja tehdessä ei riitä että läpiajo kielletään, vaan kaduista tulee tehdä aidosti houkuttelevia ja yrittäjiä tulee osallistaa katutilan käyttöön. Tuomiokirkonkadun sekä Kuninkaankadun vuoden 2022 kokeilut ovat hyviä esimerkkejä onnistuneista kokeiluista. Lastaus on sallittava myös yksityishenkilöille, sillä osa kaupoista vastaanottaa ajoittain suuria kuormia yksityishenkilöiltä.

Asukkaalle alueesta tulee miellyttävämpi kun yöllinen kortteliralli loppuu ja kaduille mahdollistuu katuvihreä.

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeessä kerron kun julkaisen uutta sisältöä, ja silloin tällöin kirjoitan yksinoikeudella tilaajille.

Esimerkki uutiskirjeestä
Kuva esimerkkisähköpostista
Älä missaa uusia kirjoituksia. Tilaa uutiskirje.
whatsapp-logo Liity Whatsapp-yhteisöön

Seuraa somessa

Profiili TwitterissäProfiili InstagramissaProfiili YouTubessaProfiili Threadsissa

Lue lisää

Seuraa Twitterissä

Suomen vaikutusvaltaisin asemakaava-arkkitehti, 60-luku ”Turun ja Tampereen liikekeskuksissa on vielä toistaiseksi huomattava määrä asuntoja, kouluja ja muita niissä myöhemmin tarpeettomia huoneistoja jotka pidemmälle kehittyneissä amerikkalaisissa oloissa ovat niistä hävinneet”

Image
455
Reply

Tampereen väestö kartalla. Huomatkaa vyöhykkeet: - Erittäin tiivis keskusta - Erittäin harvaan asuttu keskustan ympäristö (punaisella) - Tiiviisti asutettu kehä n. 10 km keskustasta (sinisellä) Näin kaavoittamalla saatiin Suomalaiset pyörän selästä ratin taakse 70-luvulla

Image
235
Reply
Avaa Twitter

Katso Youtubessa