Välillä käy elämässä jänniä asioita. Osallistuin muutama päivä sitten vaalitenttiin. Muutama päivä tentistä Aamulehti julkaisi artikkelin jonka aloitus oli identtinen tentin ensimmäisen puheenvuoron kanssa:

• "Raha kulkee autolla" - Jocka Träskbäck (kok.)
• "yksittäisen autoilijan mukana kulkee eniten rahaa ja ostovoimaa" - Aamulehden ingressi

Vaalitentissä korjasin Jockaa, että asia ei ole mustavalkoinen, ja raha tulee eri alueille eri tavalla. Tampereen keskustan rahasta 29% tulee autolla, ja että kehäteiden varsien kauppakeskukset olisivat todella epäonnistuneet mikäli autoilevien rahoja ei käytettäisi enenevissä määrin niissä. Ja hyvä että käytetään, nehän tekevät monien autoilevien arjesta todella kätevää.

Lukiessani Aamulehden artikkelia pidemmälle, alkoi piirtyä kuva hyvin taustoitetusta, joskin paikoin vääriä johtopäätöksiä ja välillä tarkoitushakuisia vertailuja tekevästä artikkelista jonka ingressi oli äärimmäisen tarkoitushakuinen. Etenkin kun kirjoitus ingresseineen julkaistiin muutama päivä ennen kuntavaalien ennakkoäänestyksen alkamista.

Johdattelu

Ingressi eli johdate on tekstin, kuten esimerkiksi sanomalehtiartikkelin, alussa otsikon jälkeinen mutta varsinaista leipätekstiä edeltävä johdatteleva teksti. - Wikipedia

Koko johdattelu kuului näin:

"Joukkoliikenne ja erityisesti ratikka ovat vähentäneet yksityisautoilun osuutta ja merkitystä Tampereen keskustaan suuntautuvassa liikenteessä 2020-luvulla. Kauppiaille se voi olla huono uutinen, sillä yksittäisen autoilijan mukana kulkee eniten rahaa ja ostovoimaa."

Ensimmäinen ajatukseni oli, että eihän merkitys ole vähentynyt. Keskustan rahasta tulee edelleen 29 % autolla kuten vuonna 2021, johon artikkeli vertaa. Tätä voi pitää voittona, sillä joukkoliikenteen käyttö on noussut vuoden 2021 koronakuopasta peräti 81 %! Joukkoliikenteen osuus onkin noussut rahankäytössä 27 prosentista 37 prosenttiin. Kävellen asioivien keskusta-asukkaiden rahankäytön voi olettaa pysyvän melko samana, ja heillä osuus onkin tippunut 36 prosentista 25 prosenttiin. Tämä kertoo minusta, että sekä joukkoliikenteen että autoilun rahankäyttö on kasvanut selvästi! Tämä todeataan myös keskustan asiointitutkimuksessa sivulla 6.

Eihän autoilun osuus ole vähentynyt. Se on kasvanut muiden ohella! Miksi johdattelu pelottelee riskeillä jotka eivät ole toteutumassa?

Toinen ajatukseni oli, että miten niin autolla kulkee eniten ostovoimaa? Jos katsomme vuosikulutusta niin minulle kyllä näyttää että pyöräilijöiden mukana kulkee eniten ostovoimaa:

Kuten kuvaajista näemme, autoilijoiden vuosikulutus pienintä. Sen sijaan kertakulutus on suurinta. Tämähän on ymmärrettävää. Autoillen on kätevin asioida hypermarketeissa, ja silloin harvoin kun keskustaan mennään, siellä käytetään hieman enemmän.

Parantaako todella ostovoimaani se, että käyttäisin vuoden aikana 10 päivänä 60 euroa, verrattuna siihen että käyttäisin 40 päivänä 40 euroa? Ei tietenkään, mutta näin Aamulehti antaa ymmärtää.

Autoilijat avokätisiä

Seuraavaksi Aamulehden artikkeli käsitteli asiaa Autoilijat avokätisiä -otsikon alla. Katsotaan sisältöä:

"Tampereen ydinkeskustaan suuntautuva liikenne on muuttunut ratkaisevasti 2020-luvulla. Viime vuonna asiointimatkoille saavuttiin eniten joukkoliikenteellä. Vielä vuonna 2021 autoilu oli yleisintä, Tampereen keskustan asiointitutkimus 2024 kertoo"

On luonnollista että autoilu oli yleisintä vuonna 2021 korona-aikana, sillä joukkoliikenne oli aivan pohjilla. Joukkoliikenteen käyttö on kasvanut koronakuopasta peräti 81 %. On kuitenkin harhaanjohtavaa väittää että "Tampereen ydinkeskustaan suuntautuva liikenne on muuttunut ratkaisevasti 2020-luvulla.", ja verrata koronalukuihin. On totta, että joukkoliikenteen käyttö on noussut koronaa edeltävästä ajasta 30%, mutta en maalaisi niin radikaalia kuvaa kuin artikkeli.

Jatketaan eteenpäin

"Rahankäytössä autoilijat kuitenkin erottuvat muista. Keskimäärin asioijat kuluttivat käynnillään rahaa 50 euroa, mutta autoilijat jopa 81 euroa kerralla."

En löytänyt keskustan asiointitutkimuksesta mitään lukua joka viittaisi 81 euron kertakulutukseen. Löysin luvun 87 euroa, joka on autoilijoiden maksimi-kertakulutus.

Eli onko nyt todella niin, että muilta kulkumuodoilta otetaan keskiarvo, ja autolla saapuvilta maksimi? Ei ole todellista. Tämähän on mielipidevaikuttamisen abc:sta. Ja kaupunkimme päälehdessä. Ja menee läpi, mikäli lukijalla ei ole viitettä alkuperäiseen tilastoon, jota tietenkään ei artikkelissa ole. Alla tilasto katsottavaksesi, jotta voit muodostaa asiasta realistisen kuvan:

Ja jälleen, minkä vuoksi artikkeli tarkastelee yksittäisen asiointikerran kulutusta? Aamulehden logiikan mukaan yrittäjä pysyy paremmin leivässä mikäli yhtenä päivänä tulee 100 euroa sen sijaan että neljänä päivänä tulee 50 euroa.

Loput artikkelista

Tämän jälkeen artikkeli olikin hyvää analyysia. Kauppakamari kommentoi:

"Joukkoliikenteen kehittämisessä ei ole mitään huonoa, mutta jos autolla ei pääse perille, se rajaa tietyn asiakaskunnan pois. Kauppakamari on linjannut, että Tampereen keskusta pitää olla saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla."

Tästä on helppo olla samaa mieltä, ja totta kai näin pitää olla. Kaikki puolueetkin ovat asiasta yksimielisiä, ja hämpin parkin laajennuksen salliva maanalainen asemakaava meni helposti läpi.

Suuria eroja löytyy kun siirrytään maan alta maan päälle.

Vaalitentissä puolueiden välille tuli suuret erot siitä, pitäisikö keskustan kaduilla priorisoida läpiajo ja parkkeeraus vaiko viihtyisä kävely-ympäristö ja turvallinen pyöräily-ympäristö.

Vaalitentissä Kok ja PS edustajat nostivat omatoimisesti Hallituskadun esimerkkinä hyvästä ja hyvin toimivasta keskustan kadusta, ja kehuivat sitä pitkät pätkät.

En nyt ihan lämpene Hallituskadulle. Antaa videon puhua puolestaan.

Kivijalan pärjäämisen kannalta olennaista on jalankulkijavirrat eli lompakkotiheys. Kaikkia katuja ei toki kävelykaduiksi tule muuttaa, mutta kävelykatuprojekteissa lompakkotiheys kasvaa 30 % - 100 %, ja yritysten liikevaihtojen on todettu kasvavan.

Lisää kävelypainotusta, viihtyisyyttä ja kävelykatuja. Autot kätevästi halleihin. Niillä luodaan tilastojen valoissa vahva keskusta. Tamperelaisen vaalikone löysi puolueitten välillä valtavia eroja siinä, ollaanko keskustan katuja valmiita kehittämään, ja olen hieman huolissani tulevaisuudesta. Kirjoitukseni.

Kehystys ja kiitos

Kuunneltuani vaalitentissä "raha kulkee autolla" -puhetta aikani, totesin yleisölle, että Kok ja PS -edustajat käyttävät retorista keinoa nimeltä kehystys. Kehystämällä eri asioista puhuminen saadaan tapahtumaan tietystä näkövinkkelistä käsin. Tämä on tehokas vaikuttamisen keino, sillä kun keskustelun lähtökohdat ja näkökulma on määritelty tietyllä tavalla, se rajaa luontevasti myös mahdollisia johtopäätöksiä.

"Raha kulkee autolla" on hyvin vaikutusvaltainen poliitikkojen luoma kehys. On harmi, että myös Aamulehti on ottanut kehyksen käyttöönsä vailla kritiikkiä. Tilastot kun kertovat että asia on kaikkea muuta kuin näin yksinkertainen.

Olisipa joskus myös hehkutusta miten paljon rahaa pyöräilijät tuovat keskustaan henkeä kohden vuodessa. Tai miten kävelijät kannattelivat korona-aikana keskustan yrittäjiä. Tai miten julkisilla tulevat tuovat kaikista kulkumuodoista kokonaisuutena eniten rahaa. Mutta tämä ei sovi "raha kulkee autolla" -kehykseen joka ohjaa edelleen keskusteluamme.

Raha kulkee kaikilla kulkumuodoilla.

Vaalitentin päättyessä söimme munkit, toivotimme toisillemme tsempit vaaleihin hymyillen, ja jatkoimme kotiimme. Kukin valitsemallaan kulkumuodolla. Asiat riitelevät, ihmiset eivät.

Kiitos kun luit tänne asti. Olen ehdolla kuntavaaleissa numerolla 343, ja oma tavoitteeni on tuoda tietopohjaa päätöksentekoon. Linkin vaaliteemoihini löydät alta.