TampereTampereen keskustassa on 170 tyhjää liiketilaa. Onko tilanne paha?
Perataan Tampereen keskustan elinvoima vuodesta 2016 tähän päivään, ja verrataan muihin Suomen keskustoihin
Tämä alkaa olla perinne. Aamulehti julkaisee keskustauutisen, ja Nevanperä kirjoittaa vastineen. Terveiset toimitukseen! En minä näitä pahalla.
Aamulehden etusivu julisti näyttävästi: Tampereen keskustassa on 170 tyhjää liiketilaa.
Plussaa siitä, että on tutkittu dataa. Kaiketi tätä raporttia.
Miinusta siitä, että lukuja ei laitettu mittasuhteisiin. 170 tyhjää liiketilaa ei kerro oikeastaan mitään ennen kuin sen asettaa mittakaavaan.
- Mikä oli tilanne ennen
- Mikä on Suomen keskiarvo
Analyysi jäi tekemättä. Mikä johti nykytilaan? Välitysfirman myyntijohtaja latasi mielipiteensä, ja siinä se. Voitte arvata liittyikö mielipide autoiluun, ja voitte myös arvata innostuiko some tästä.
Perataan asia
Laitetaan asiat mittasuhteisiin.
Tyhjiä liiketiloja on nyt 10 %. Viime vuonna niitä oli 9,1 %. Onko tämä paljon vai vähän? Verrataan Suomen top 12 elinvoimaisimpien kaupunkien tyhjien liiketilojen keskiarvoon. Se on 10,56 %. Lähde: EKK. Turussa tyhjiä tiloja oli 18 % enemmän ja Oulussa 28% enemmän.
Tilanne on siis parempi kuin keskimäärin Suomen elinvoimaisimmissa keskustoissa. Liiketilat täyttyivät Tampereella 2020-luvun viime vuotta lukuunottamatta. Tyhjiä tiloja oli viime vuonna neljänneksi vähiten top 12 keskustoista.
Viime vuonna jokin muuttui, ja enemmän tiloja tyhjeni
Muutoksen voi loogisesti ajatellen aiheuttaa vain jokin, joka on muuttunut. Mikä siis aiheutti muutoksen vuosi sitten?
Uutinen tarjosi asiaan tasan yhden näkökulman. Sen latasi haastateltu välitysliikkeen myyntijohtaja:
"On selvä että Tampereen keskusta autioituu mm. parkkipaikkojen puutteen vuoksi. ... Keskustaan saapumista autolla on hankaloitettu."
Onko viime vuonna siis keskusta-autoilua hankaloitettu?
Viime vuonna keskustassa oli kaksi remonttia:
- Satakunnankadun autoliikennettä sujuvoitettiin kiertoliittymällä.
- Rongankatu remontoitiin. Täältä poistui muutama kymmenen parkkipaikkaa.
Onko siis muutaman kymmenen parkkipaikan poistaminen tuhonnut keskustan jossa on 12 000 parkkipaikkaa?
Tuskin. Olen käsitellyt Rongankatua tässä kirjoituksessani: Lyhyesti Rongankadusta, kadunvarsiparkeista ja ravintolan konkurssista
Rongankatu tuskin vaikuttaa näivettyvään läntiseen keskustaan jossa mikään ei muuttunut. Nämä tuskin myöskään vaikuttavat Tuomiokirkonkadun vinoparkkiosuuden tyhjien liiketilojen rivistöön, etenkin kun 50 m päässä kävelykadulla kauppa käy.
En voi kallistua myyntijohtajan mielipiteeseen.
Hmm... Mitähän muuta tapahtui vuosi sitten...
Ai niin. Korot räjähtivät nousuun. Koronnostojen vaikutus näkyy viiveellä, noin vuoden kuluttua. Korot ovat olleet tapissaan nyt vuoden.
Voisiko olla että koko Eurooppaa ravistellut ja konkursseja aiheuttanut muutos voisi näkyä myös Tampereen keskustassa? Ehkä.
Koronnostoilla EKP kiristää yritysten taloutta ja investointihalua.
Ja nyt tulee kiinnostavin fakta: Suomen top 12 keskustojen tyhjät liiketilat olivat lisääntyneet vuodessa 0,91 %-yks. Määrä on TISMALLEEN sama kuin Tampereen tyhjien liiketilojen lisääntyminen, eli 0,9 %-yks.
Tämä ei ole ihme. Korot näkyvät ympäri Suomen.
Korkojen vaikutus näkyy myös kauppakeskuksissa. Ideaparkin Power lopettaa, jättäen kymmeniä työttömäksi. Surullinen uutinen.
Mennään pidemmälle
Vaikka 2020-luku on ollut nousua viime vuotta lukuunottomatta, on totta että vielä 2016 vain noin 6% keskustan liiketiloista oli tyhjillään. 8 vuoden aikana elinvoima on selvästi laskenut. Mitä on tapahtunut pitkällä tähtäimellä Hämeenkadun muutoksen lisäksi?
- Anttilan konkurssi (suuri asia)
- Ratinaan 116 uutta liiketilaa (valtava asia)
- Pääkatu 2 vuotta remontissa (valtava asia)
- Korona (valtava asia)
- Massoittainen siirtyminen etätöihin (valtava asia)
- Venäjän hyökkäyssota, 10% inflaatio (valtava asia)
- Ostovoiman rohmahdus 2009 tasolle (valtava asia)
- Korot nousivat ennennäkemättömästi (valtava asia)
2020-luku on ollut karua kyytiä Suomen keskustoille. Tilastot ovat vahvasti punaisella. Huom! Seuraavan kuvan muutokset ovat vuosimuutoksia
Tampere on olosuhteet huomioiden pärjännyt loistavasti. Tampere on tänäkin vuonna keskustojen elinvoimaisuuden ykkönen.
Kuntalehti: Tampere jyrää kaupunkikeskustojen elinvoimaisuuden vertailussa
Alkaa kyllästyttämään, että kaikki ympäröivän maailman realiteetit unohdetaan Tampereen keskustasta puhuttaessa. Vuodesta toiseen ja jatkuvasti. Kyse on aina ja ikuisesti autoilusta. Siis onko mikään muu talouskeskustelu näin leväperäistä?
Sitten tulee se reaalimaailma. Katsotaan Tampereen keskustaa satelliittikuvista. Toivon todella, että katsotte seuraavan videon. Tässä on alue jossa monen mielestä autoilijaa sorretaan
Parannettavaa on ehdottomasti, ja totta kai autoilu täytyy ottaa huomioon myös tulevaisuudessa. Tampereen keskustaa tulee kehittää Suomen parhaaksi asuinalueeksi ja taloudellisesti vahvimmaksi liiketoimintaympäristöksi. Päätösten tulee pohjautua tilastoihin ja dataan, ei fiiliksiin.
Nyt tulee mukaan Aamulehden vastuu. Yksittäinen toimittaja tuskin tietää, saati osaa etsiä liiketilatilastoja edeltävän 5 vuoden ajalta. Ajattelisi kuitenkin, että maakunnan päälehti pystyisi etusivun uutisissaan parempaan.
Haastateltua myyntijohtajaa ei tule syyllistää. Hän antoi vilpittömän mielipiteensä, ja tälle kaikki kunnia. Tämä vilpitön mielipide sai heikon journalismin vuoksi suhteettoman paljon painoarvoa, vaikka reaalimaailma on kertaluokkaa monimutkaisempi. En ole journalisti, mutta ajattelisin että jos etusivun jutussa haetaan syitä poliittisesti paljon puhuttavalle ilmiölle niin ei sitä näin pitäisi hoitaa.
Tosiasia on, että monet päättäjät muodostavat maailmankuvansa fiilispohjaisten etusivun uutisten perusteella. Tampereella valtaa on ottanut Kalervo Kummolan (kok) myötä fiilispohjainen päätöksenteko.
Asioihin ja tilastoihin hartaudella perehtyneiden lautakuntien päätöksiä on yliajettu kaupunginhallituksessa jos siltä tuntuu. Viimeksi kaadettiin Puutarhakadun viherkatusuunnitelmat, joka oli kyllä melkoinen näytös. Kirjoitin asiasta: Myrskyä Tampereen kaupunkisuunnittelussa. Mitä tapahtui Puutarhakadulle?
Olen ehdolla Tampereen kunnallisvaaleissa ensi vuonna. Faktapohjalta, ei fiilispohjalta. Näin rakennetaan taloudellisesti vahva ja ihmiselle pehmeä kaupunki.
Hyvä esimerkki tästä on uusi Hämeenkatu. Tätä muuten ihaillaan ympäri Suomen. Sekä seinäjokisten yrittäjien puheissa, että hesarin mielipidekirjoituksissa
Kun on vuosien ajan kulkenut Tampereen uutta Hämeenkatua, olen huomannut että muut kaupungit ovat alkaneet tuntua vanhanaikaisilta. En tarkoita pahalla, vilpitön tunne. Tampere on ottanut askeleen eteenpäin ja kun sen kerran näkee, sitä ei voi olla enää huomaamatta.
Liity Whatsapp-yhteisöön
