Tämä on toinen osa kolmiosaista sarjaa joka käsittelee it-alaa Tampereella.

Olemme Tampereella 2010-vuodesta todistaneet Nokian tuhon, siitä seuranneen epätoivon, ja tästä versoneen uuden it-huuman. Tämä huuma loppui 2021, ja nyt edessämme on uusia murroksia, joista suurimpana tekoäly ja sen luoma työpaikkaepävarmuus.

Tekoäly nyt ohjelmoijan työssä

Tekoäly on jo nyt muuttanut työni ohjelmistoarkkitehtina täysin. Päivä menee komennellessa ahkeraa mutta huonomuistista tekoälyagenttia.

"Toteuta tälläinen."

"Ei noin. Tee se näin. Kirjoita itsellesi ohjeet jolla muistat tämän tulevaisuudessa"

En ole yksin. Ohjelmoijat tykittelevät tekoälyä aivan uskomattomalla tahdilla. Anthtropic-yhtiön selvityksessä ohjelmoijat muodostavat vain 3.4 % Yhdysvaltojen työvoimasta, mutta tuottavat peräti 37 % AI-liikenteestä

Tekoäly korvaa ohjelmoijat?

Pessimistisimmät ennusteet ennustavat tekoälyagenttien korvaavan ohjelmoijat viiden vuoden kuluessa. En oikeastaan kyseenalaista väitettä mutta olen eri mieltä aikajanasta. Teknologian murroksissa on tyypillistä, että alkuinnostus johtaa epärealistisiin odotuksiin lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä.

Valtavat murrokset kestävät monesti pidempään mitä on alunperin oletettu:

• 1700-1800-luvut: Teollinen vallankumous (kesto ~80 vuotta)
• 1800-1900-luvut: Sähkön käyttöönotto teollisuudessa (kesto ~60 vuotta)
• 1980-luku: Tietokoneiden tulo työpaikoille (kesto ~15v), Robotiikkaennusteet (jatkuu yhä, ei toteutunut ennustetusti)
• 1990-luku: Internet (kesto ~20v täyteen murrokseen), Virtuaalitodellisuus (kesto ~25v ennen laajempaa yleistymistä)

Teknologiamurroksissa vaatimukset ovat aina kasvaneet. Tulevaisuudessa mikä yritys tahansa voi luoda toiminnanohjausjärjestelmän huomattavasti edullisemmin kuin nykyään. Kuten kaikissa muissa tuottavuusmurroksissa, myös tässä tuotteiden määrä ja monimutkaisuus tulee räjähtämään.

Tekoälymurros tulee epäilemättä vaikuttamaan ohjelmoijien työnkuvaan. Nvidian toimitusjohtaja ennustaa, että jollain aikajänteellä ohjelmoijat toimivat "tekoälyagenttien HR-osastona":

IT teams will be tasked with onboarding these agents and ensuring they’re kept in line, similarly to how HR teams manage employees. They may need to be trained to use certain vocabulary that’s unique to the company, or be given examples of the kind of product the team is looking to develop, or briefed on company culture policies.

Tätä murrosta ohjaamaan ja johtamaan tarvitaan ohjelmoijia joilla on teknistä osaamista. Tilanne on se, että meillä Tampereella on nyt valtavasti erittäin taitavia ohjelmistokehittäjiä ja ohjelmistotaloja vahvalla oppimisen kulttuurilla. Tämä tulee todennäköisesti näkymään kilpailykykynä tulevaisuudessa.

Junior-ohjelmistokehittäjien tilanne

"Älä vain mene it-alalle. Ei pääse töihin.". Tälläiset neuvot sain ystävältäni viitisentoista vuotta sitten finanssikriisin ja Nokian jätti-irtisanomisten jälkimainingeissa.

On spekuloitu, että nykyinen junior-ohjelmistokehittäjien työttömyys johtuu jo nyt tekoälystä. Nykypäivän tilanne muistuttaa pitkälti vuoden 2010 tilannetta Nokian irtisanomisten jälkimainingeissa. Monen yrityksen harjoitteluohjelmaan on tullut yli tuhat hakijaa. Vain muutamia on valittu.

Uskallan kuitenkin väittää, että tekoälyn vaikutus tällä hetkellä on vähäinen. Tekoäly on nostanut ohjelmoijien tuottavuutta n. 10% - 20%. Suurempi vaikutus on IT-alan jarrutuksella joka alkoi ennen tekoälyä koronan, sodan, korkonousun siivittämänä. Orastavaa virkistymistä alkaa olla nähtävissä.

Palataan takaisin 2010-luvulle, Nokian irtisanomisten jälkimaininkeihin, ja kelataan muutama vuosi eteenpäin. IT-ala virkistyi. Opiskelijoita revittiin töihin. It-firmat houkuttelivat ohjelmistokehittäjiä satumaisen hienoilla toimistoilla sekä espressokoneilla. Näihin aikoihin itse aloitin it-urani, ja ala tuntui koneurakoitsijan pojalle ja entiselle kuorma-autonkuljettajalle satumaiselta.

Maailma pyörii enenevissä määrin koodilla, ja tämä koodi vaatii uudistamista ja ylläpitoa. DAVOS-talousfoorumi ennustaa, että ohjelmistokehittäjä on yksi eniten kasvavista ammateista tulevaisuudessa - mm. kevytkuorma-auton kuljettajien ohella.

Tulevaisuus

Suuret murrokset tapahtuvat perinteisesti hitaammin mitä oletamme. Ennen kuin ohjelmoijat mahdollisesti toimvat tekoälyagenttien HR-osastona, edessä on lukemattomia väliaskelia. Yritysorganisaatiot ovat loppuviimeksi ihmisten rakentamia ja pyörittämiä, eikä tämä toimintamalli toimi kauhean luontevasti tekoälymallien kanssa.

On lähes varmaa, että siltoja tekoälyn ja muiden sovellusten välille rakentavien MCP-palvelimien tarve tulee kasvamaan huomattavasti. Näitä ingegraatioita rakentamaan tarvitaan ohjelmoija.

Samalla käyttäjien vaatimukset kasvavat, teknologiat monimutkaistuvat (AR, VR), innovatiivisia yrityksiä syntyy ja kilpailu kovenee.

Koronnousujen myötä ohjelmistoprojekteja laitettiin jäihin toden teolla, sillä lainarahasta tuli liian kallista projektien tuottoon nähden. Ohjelmoinnin tuottavuus on noussut tekoälyn myötä n. 20 %. Kun yhdistää kasvaneen tuottavuuden ja laskeneet korot, niin en ihmettelisi mikäli uusia tuotekehitysprojekteja alkaisi jälleen startata.

Ohjelmistoyritys Wittedin mukaan käyttöliittymäsuunnittelijoiden rekrymarkkina on hieman piristynyt. Tämä enteilee uusia projektistartteja, sillä palvelumuotoilua ja UX-suunnittelua tarvitaan etenkin projekteiden alkuvaiheessa

Vaikka IT-alalla on tällä hetkellä yhtä paljon työttömiä kuin 2010-luvun huonoimpina aikoina, en heittäisi vielä kirvestä kaivoon. Radikaali käänne tapahtui viimeksi. Tälläistä se on suhdanneherkällä alalla.